01122010 keskiviikko; salitreeniä

Sissos sentään. Se on nyt sitten joulukuu. Voin kertoa että ainakin yksi ihminen kirmasi tänään sängystä ylös ihan rakettina, kun muisti, että nyt saa avata ensimmäisen luukun joulukalenterista. Olihan se hieno hetki, äidinkin piti osallistua tähän suureen tapahtumaan :)

Myös töissä sain osani joulukalenterista. Okei, meillä on labravastaava ja meidän yhteistyökumppani labralta tuolta saksan maalta tuli sitten joulukalenteri. Minähän sitä vähän kadehdin…niin tänään sitten meidän labravastaava avasi ensimmäisen luukun ja antoi puolet suklaasta mulle :) Miten kultaista! Rakkaat työtoverini!

Muutenkin duunipäivä oli jeesh. Sain työskennellä taas meidän hammaslääkärin kanssa, sillä hammashoitaja oli sairaana. No kyllähän tuo jobi multakin sujuu :) Diggailen noista hammasjutuista ja tänään ei nyt kuitenkaan ollut mitään kovin extremeä, joten ei tullut ongelmia. Kivaa oli. Meidän kissapotilas oli ihan sydämen murskaaja, aivan ihana kollikissa :)

No töiden jälkeen aivan sika nopee kauppaan. Oli tarkoitus ostaa kissan hiekkaa, mut ainahan sieltä tarttuu myös muita tarpeita mukaan. Sitten sika nopee kotiin… koirat ulos, kissanhiekka-astian siivous, tyttö tulee koulusta… ruokaa pikku emännälle. Treenikassi kasaan ja salille. Siellä vierähti sitten pari tuntia taas tänäänkin :) I love it!

No mitäs siellä sitten tehtiinkään ja mitäs siellä sitten sattuikaan. Nih. No tänään oli vuorossa jalat ja vatsa. Juh. Hyvä treeni, alkoi vaan vähän… miten sen nyt sanois, hassusti… hauskasti… heh… nolosti :o Juu, eli olin tekemässä pohjeprässiä istuen… Eli kaikki tietää tän systeemin mihin lisätään kiekkoja maun mukaan. No muutaman toiston jälkeen mulla alkoi pohje menee kauheeseen kramppiin, siis voimat lähti ihan tyysti jaloista siinä vaiheessa, enkä mä tomppeli saanut sit enää nostettua niitä painoja ylös… siis OMG :DDDD Joo… ei vaan jalat toiminut, ei ollenkaan. Minä siinä sitten pälyilen ympärilleni, kun en nyt kehdannut rämäyttää niitä painoja maahankaan, mutta tosiaan en saanut enää nostettua sitä sille tasolle, et oisin saanut varmistimine sinne alle… amatööri fiilis, kääk. No äkkäsin siitä vierestä sitten sellaisen suhteellisen atleetin nuoren herran ja pyysin, että tota et sä viitsis nostaa noi painot ylös :o heh. No herrahan teki töitä käskettyä ja vähän siinä vinoili, että menikö se jumiin… Joo meni, pohkeet meni jumiin, ei liiku mihinkään :DDD Siinä sitten vähän hymähdeltiin puolin ja toisin tilanteelle ja kundi vielä kysyi kun jäi tekemään kulmasoutua siihen viereen, että pärjäänkö, uskaltaako hän lähteä tuonne kauemmas :DDDD Ei terve… no siinä sitten luotiin puolin ja toisin salilla vähän nauravia katseita… Olihan se tietty vähän hauska tilanne… mut minkäs teet… helvata sentään. No en varmasti ole ainut joka on joskus jäänyt juntturaan painojensa kera :DDDD Mut toivottavasti ei toistu ihan heti. Yleensä otan kyl aika varman päälle ja varovasti, painoja lisäillen, mut nyt iski kerta kaikkiaan niin tuleen ja kramppiin noi pohkeet, et en voinut yhtään mitään. Oli pakko heittää kymppikilo hittoon viimeisten toistojen kanssa, en enää ottanut riskiä.

No sitten muuten tulikin tehtyä aika perussettiä. Reiden koukistusta, ojennusta, pakara-takareisi maaten, pakara-takareisi seisten, jalkaprässi, vatsarutistukset TG, vatsarutistuksia telineessä, miksi tätä nyt ikinä kutsutaankaan, kun nostellaan jalat siihen eteen… juh et silleen ja Hooverit tietty, mun lempparit kymppikilon lisäpainolla. Mitäs muuta… hmmm… Eiköhän se ollut aika tavalla siinä. Vieläkin tuntuu pohkeissa se aika epäonnistunut aloitus, mut en luovuttanut, vaikka olikin vähän nihkee kunto jotenkin tänään. Jalkaprässisäkään ei irronnut tänään kuin vaan 109kg kahentoista toistoilla… ja kolme kertaa… ärh. No ensi kerralla paremmin sitten. Juh…

Mittees muuta. No ei kait, siinä kaikki. Mukavaa oli. Tuttuja tuli taasen vastaan ja tervehdittyäkin tuli. Sen verran siinä ehtii, en mä ala turisee niitä näitä, muuten noi treenit venyis ihan kohtuuttoman pitkiksi. Hmmmm… mistäs sitä vaikka tietäs, jos sais mun ”hengenpelastajasta” vielä varmistajan joku kaunis päivä. Oishan se ihan hyvä olla joskus… uskaltais vähän kokeilla rajojaankin :) Sellainen siis hakusessa, anyone? ;) Muuten en kyl oikeestaan kaipaa ollenkaan treeniseuraa… mut oishan se kiva jos ois samanhenkinen kaveri ees joskus messissä… Mut salilla nyt yleensä tulee kuitenkin treenattua ja ainakin itselläni se on aika tavalla itsenäistä pakerrusta.

Jei, mut nyt dogit ulos. Ja pian pehkuihin. Pikku emäntä on jo peiton alla lukemassa kirjaa. Matikan tehtävätkin tarkistin, hyvä äiti :) Vauhtia on piisannut ihan riittämiin tälle päivälle. Jaksaiskohan sitä vetästä huomenna käsi-selkätreenin. Kaiketi aika pakko… sillä no… perjantaina ehtii viel ja lauantai aamusta… ehtis… mut sit tulee tytön kaveri yökyläilee ja olen aikeissa järjestää tytöille vähän pikkujoulun tynkää ja tarkoitus ois sunnuntaina suunnata likkojen kans HopLoppiin :) Tiedossa siis aikasta ihqu viikonvaihde pikkuihmisten seurassa. Tykkään :)))))

Hyvää yötä ja palaillaan astialle. Pitäkäähän peukkuja etten huomenna lakoo painojeni alle :DDDDD ei terve!!!!