10092011 lauantai; juoksulenkki


Yeah! Paluu lenkkipoluille on tehty. Tässä onkin pidempi tauko kun olen käynnyt oikein rehellisellä juoksulenkillä. Kesähän meni fillaroidessa satoja kilometrejä, mutta tänään tuli sellainen ahaa elämys, että nyt lenkkarit jalkaan ja lenkille. Lähdin sitten vähän testailee miltä juoksu maistuu tauon jälkeen ja hyvinhän se maistui. Mä luulin, että 120 kilon jalkaprässitreeni painaa jaloissa, mutta ehei, ei ollut mitään ongelmaa. Kaikki sujui erittäin hyvin. Tossa noin 13 kilsan kohdalla alkoi tuntua siltä, että tässähän on tullut juostua. Juoksin jotain 14-15kilsaa, aikaa meni noin 1h 45min. Mulla ei ole mitään hifistelylaitteita millä mittaisin juoksujani. Mulle fiilis on tärkein ja ehdottomasti tärkein on aika. Niinkuin olen tänne ennenkin kirjoittanut, niin alle tunnin lenkeille en lähde… paitsi ellei kyseessä ole jokin kevyt palauttava hölkyttely TAI sitten jos lähtee treenaa aerobista kuntoa. Mut no, jos haluaa kestävyyttä, niin sitten pitää vaan juosta, ei siinä muu auta ;) Mutta olen ihan tyytyväinen, ottaen huomioon, että viime lenkistä voi hyvinkin olla aikaa… ehkäpä, no en tiedä, voi olla että puolikin vuotta on voinut heilahtaa tässä välissä :o No sehän voi tietty selvitä tsiigailemalla mun blogista, että koska on viimeisin lenkkipäivitys :D Noh, ei siinä nyt on aika voittaja fiilis jälleen. Lenkin päälle tietty Gaenomax naamaan ;)

Meidän oli tänään aikomus lähteä tytön kanssa leffaan. Niin oli, mutta eilen meidän whippetti sitten leikattiin tämän kohtutulehduksen vuoksi. No se kohtu ei ollut paha, mutta ei missään nimessä siis normaalikaan. Hyvä se oli leikata, sillä piakkoin se olisi voinut olla paha :( Leikkaus sujui hyvin. Itse en ollut mukana, koska olin täystyöllistetty hammaslääkärin kanssa :) Mulla on kyllä ihan paras lääkäri, eilen se tarjosi mulle safkatkin :) nams. No mutta siis Rosin leikkaus sujui hyvin, lukuunottamatta sykkeiden laskemista pelottavankin alas leikkauksen loppusuoralla. Ne kävi kuulema 29/min. :o eli aika matalat. Okkei, kyseessä on vinttikoira, jolla voi leposykekin olla matala, mut hei, ei sentään koskaan 29!!!! Uhhuh, no duunikaverit oli tuupannut siihen nopeesti Antisedania, eli herätettä ja sitten mun pieni koira olikin sekaisin kuin seinäkello kun sai sellaisen äkkiherätyksen :/ Kieliposkella se vinkui ja pyrki koko ajan lähtemään jonnekin, mutta rauhottui kummasti kun sai vähän Propofolia suoneen. Itse venailin töissä hyvän tovin ennenkuin lähdin kaverin kanssa kotiin. Jätin vielä suonikanyylin sille jalkaan ja otin mojovat kipulääkkeet ja tippavehkeet himaan messiin, että jos jotain ongelmia tulisi, niin mulla ois ensiapuvalmius saatavilla. Otin stetaritkin :D jotta sain kuunnella neidin sydäntä, että sykkeet pysyy hyvinä ;) No meillähän oli pikkuemännän kanssa illalla sitten hauskaa kun kuuntelimme toistemme sydämiä ja Pentinkin sydän tuli kuunneltua :) Yö meni leikkauspotilaan kanssa hyvin. Koko yön se nukkui mun vieressä, eikä tarvinnut mitään lisälääkitystä :) Iltalenkillä tosin jouduin kantamaan sitä suurimman osan matkasta :D ja aamulenkilläkin oli aika rauhallinen meno. Mutta jee, kaikki on mennyt hyvin.

Nyt suihkuun ja sitten lähdemme vuokraamaan leffaa pikku neidin kanssa. Pidämme sitten leffaillan kotona, kun emme voi jättää Rosia useiksi tunneiksi valvomatta :) Tämä sopii myös emännälle :) On se hieno tyttö, kun ymmärtää tämänkin tilanteen.