12092010 sunnuntai; käsi- ja selkätreeni

Nonnih. Se kaktus joka muutti mun nieluun eilen illalla ilmoittelee edelleen itsestään. Sen lisäksi nenä on alkanut vuotamaan. Siis mitä v**tua, ei nyt EI NYT! Mä EN aijo antaa minkään typerän lentsun nujertaa itseäni, en todellakaan.

Aamulla olikin ihan hyvä olo, ei ollenkaan näin tukkonen kuin nyt, joten lähdin salille:

Treenissä oli vuorossa kädet ja selkä, jeih. Mun lemppareita. Mä niiiiiiiiin diggaan pumppailla hauista ja sitä rataa. Liikaa testosteronia, ehkä? Ihan sama, kivaa se on kuitenkin! Jos lakritsatee tosiaan toimii estrogeeniplokkarina, niin voihan se olla… :D Mut joo, asiaan. Eli treeni meni näin:

-viparit sivulle 3×15
-pystysoutu 3×15 (ai että mä diggaan tästä liikkeestä!)
-ojentajat taljassa narulla 3×15 (polttaa polttaa)
-ylätalja TG 3×15
-selän ojennus TG 3×15-20
-hauiskääntö penkissä 3×15 (tänään irtosi tosi hyvin :) jee)
-kulmasoutu penkissä 3×15 (aih!)
-kulmasoutu TG 2×15-20
-hauiskääntö taljassa 3×15
-penkkidipit 3×15 (kyllä allit saa kyytiä :D Juttaa lainatakseni)
-penkkipunnerrus 3×10-15 (ja kyllä tuntu)

Lämmittely crossi 5min. ja jäähdyttely/aerobinen crossi 20min. Pikaiset venyt.
Loisto fiilis, kaktus kurkussa ei vaivannut ollenkaan. Yksi iso aivastus pääsi pukuhuoneessa, mutta se nyt ei vielä musta sairasta tee. Olo on hyvä. Näillä mennään ja periksi ei anneta p***ele. Saunassa jälleen kunnon löylyt ja Hera80 nassuun. Mikäs sen mukavampaa.

Ja olihan muuten taas tuttujakin salilla :) Sai moikkailla oikein urakalla, hyvä ettei niskat mennyt nurin ;)

Olihan kyllä mukava treenailla. Musta on niin hassua, että mun ”pieni” tyttö on jo niin iso, että hän haluaa jäädä yksin kotiin :) Tänäänhän siellä ei taaskaan ollut lastenhuone auki (sunnuntai), joten kysyin, että haluaisko hän mennä mummolaan. Ei kuulema, vaan haluaa jäädä kotiin. No mikäs siinä sitten. Puhelimet on keksitty, joten voin olla rauhallisin mielin kuntosalilla. Likka on kuitenkin sen verran fiksu ja rauhallinen tapaus, että mun ei tarvitse pelätä hänen saavan jotain älytöntä päähänsä. Hyvä niin. Tänään hänen hyvä ystävänsä piti tulla meille, jotta hänen äitinsä olisi päässyt joogaan, mutta äiti olikin tullut kipeäksi. Tyttöjen leffailta siirtyi nyt sitten huomiselle ja huomenna he menevät yhdessä puuhakerhoonkin :) Sillä välin minä ajattelin suunnata salille, riippuen mihin suuntaan tämä räkätauti on menossa. Toivottavasti ei etene… pahene! Murh! Mä vihaan sairastamista ja sitä, että silloin on vähän niinku pakko pylleröidä, eli läsöillä, eli olla vaan urheilematta, ärh!

Onpahan ollut todella hienon näköstä leidiä lavalla tuolla Oulussa. Wow. Tuohon on hyvä pyrkiä ;) (katsotaan katsotaan… koskaan ei voi tietää, eikä koskaan pidä sanoa, ettei koskaan… joten… aika näyttäkööt mihin innostus riittää!). No ei mulla ihan mahdoton tehtävä olisi edessä, joten siihen homma ei ainakaan kaatuisi.

Tänään törmäsin jälleen myös duunikaveriini salilla. Hänkin on nyt alkanut käydä tuolla. Mä hieman markkinoin tuota paikkaa hänelle ja on ainakin ollut tyytyväinen tähän asti :) Hyvä niin. No hän vaan siinä sitten kysäisi:” Oletko sä aina täällä?” Vastaus:”Kutakuinkin :D”. Että silleen. No ju, kieltämättä, tuleehan siellä käytyä.

Jah, mutta olikohan tässä enää mitään muuta mainitsemisen arvoista? Eipä kait. Ehkä menen katsomaan sokkokokkia, kokkiohjelmia on kiva katsoa, vaikka ruoat on vain näytillä… silmänruokaa, on sekin tyhjää parempi.

Kuulemisiin jälleen!