Voihan kurjuuden kurjuus. Tältä (kin) päivältä peruuntui crossi tunti, koska olo on hutera. Ei ole kunnolla kipee olo, mut jo toista päivää päänsärkyä, jäseniä jomottelee ja tämä on nyt erilaista jomotusta kuin mitä salilta saa… ei ole varsinaisesti kuumeinen olo, mut jotain sinne suuntaan. Nyt toista päivää olen duunissa painanut Buranan voimalla, aamusin on ollut aika kurja olo, mutta Burana on auttanut kummasti. Yskä meinaa tehdä tuloaan, välillä tulee kunnon yskän köhäys joka sattuu jonnekin syvemmälle henkitorveen. Joten järkevänä ( :D tosi järkevä kun olen, heh ) päätin perua tämän päivän crossi tunnin. En kuitenkaan toivo saavani sydänlihastulehdusta ja kuolla kupsahdan ennen aikojani. Silti on semmoinen huonohko omatunto siitä,ettei pääse treenaamaan, tai ei mene. Järki sanoo toista, mutta silti jostain kumpuaa se ärsyttävä fiilis siitä, etten tee mitään. No tällainen olen. Mutta ehkä se nyt on viisaampi ottaa rennommin, kuin katua… Kyllähän sen tietää, että puolikuntoisena treenaaminen voi aiheuttaa jälkiseuraamuksia, mistä voi joutua maksamaan koko loppuelämänsä. Sitä en halua… mutta jos vaikka voisin nyt vain tervehtyä kunnolla JA PIAN!

Olen tosi tosi tosi tosi tosi tosi tyytyväinen, että olen saanut puhuttua mulle tärkeän ihmisen kanssa asiat halki ja ollaan nyt asioista samoilla linjoilla. Tiedän olevani hänelle hyvin hyvin tärkeä, ehkä jopa tärkein ja niin hänkin on minulle. Vaikka välillä on tosi jäätävää, niin tässä vuosien varrella olemme jotenkin vain… no tulleet aika yhtenäisiksi. Meidän kummankin luonteet on aika tulta ja tappuraa, tavallaan, vaikka emme riitelekään suureen ääneen tai mennä kolistele tavaroita kiukuspäissämme, meidän riitely on ennemminkin syvää hiljaisuutta. Joskus multa pääsee ehkä vähän kovempi ääninen ärräpää tai ovi kolahtaa tarkoitettua kovempaa kiinni, mutta muuten meillä ei kyllä harrasteta huutamista tai meuhkaamista. Olen kokenut sitä niin paljon lapsuuden kodissani, etten halua tuoda sitä omaan kotiini. Mun on ajateltava kuitenkin itseni lisäksi muitakin tässä pesueessa! No mutta anyway, nyt olemme tuulettaneet taas kerran ja olo on hyvä. On ihanaa kun toinen halaa kovasti, suukottaa ja toteaa, että suo vain kaikista eniten rakastan :) Kukapa siitä ei hyvälle mielelle tulisi. Arvostan sitä kovasti, että olen saanut elämääni ihmisen, jonka tiedän vilpittömästi välittävän musta. Olen sen sanonutkin. Joskus tulee niitä hetkiä, kun on tunne, että helvettiläinen, ei vaan kemiat kohtaa… mutta toisaalta, kun asiaa tarkastelee lähemmin, niin näen, että meillähän ne kohtaa vallan mainiosti. Meillä on hyvin samanlainen huumori, tykkäämme paljon samanlaisista asioista; musiikista, ohjelmista, elokuvista, ruoasta… Tykkäämme bilettääkin yhdessä, tosin harvakseltaan, mutta silloin on yleensä ihan hauskaa :) Tulen kohdelluksi hyvin. Rakkautta on, kun makaa soffalla ja toinen hieroo jalkoja. Tunnen kyllä välillä huonoa omaatuntoa siitä, etten ehkä itse ole niin ”intensiivisesti” osoittamassa tunteitani, mutta ehkä teen sen toisella tavalla. Huolehdin kotiasioista, huolehdin että toisella on aina puhtaita vaatteita, teen ruokaa, siivoilen… ym. No minä nyt vain en ole koskaan ollut sellainen nysvääjä, enkä varmaan koskaan tule olemaankaan. Enkä odota, että minussakaan nysvätään kiinni koko aikaa, tunnen sen ahdistavaksi toisinaan. Mutta on se kiva istua leffateatterissa käsi kädessä, nojaa päätä toisen olkapäätä vasten. Puristaa toista pakaroista kassajonossa :D Usein me myös nukumme käsi kädessä. Sellaista pientä mukavaa. Mistähän tämä spekulaatio taas lähti. No joo, summasummarum, on ihanaa tunte olevansa rakastettu ja haluttu joka ikinen päivä. Itse voisin tuoda itsestäni sitä puolta enemmän esiin, tiedän… ja yritän tsempata… Lupaan, huom, lupaan tsempata. Ja onhan mullakin ollut omat kotkotukseni tässä, huoh, joista en ole todellakaan kovin ylpeä… mutta elämä on ja onneksi voimme puhua ihan ihan ihan ihan kaikesta. No mutta näin. Kipeästä olosta huolimatta mieli on hyvä ja se on tärkeetä nyt. Jään odottelemaan että se ihminen saapuu pian taas takaisin… lähti käymään asioilla ja ruoka on kohta valmis :)