22122011 torstai; etureidet

Terse jälleen. Töissä oli suhteellisen rento päivä. Ehdin syömään jopa ihan oikean lounaan oikein sosiaalitiloissa. Harvinaista herkkua ;) Olenkin pitänyt tiiviisti ruokapäiväkirjaa. Ei oo kyllä toistaiseksi mitään hävettävää syömisissä. Näin joulun kynnyksellä voisi lähteä pahemminkin lapasesta :D mut nyt ei ole. Suklaansyönti on pysynyt hyvin kurissa. Pari palaa päivässä on riittänyt oikein hyvin. Kotiin en ole ostanut yhtään suklaata, sitä tulee joululahjaksi kuitenkin, oletan. No okei, ostin jouluaatoksi After Eightejä, mutsin ja faijan lemppareita, ihan siis heitä ajattelin ;)Ja ah, kuinka ihanaa on nyt, kun jouluruoatkin on hankittu. Mähän olen sen verran laiskaperse, etten edes yritä alkaa tekemään mitään laatikoita itse, miksi näkisin sellaisen vaivan ja työn, kun niitä saapi ihan kelpo tavarana kaupasta. Sitä paitsi, ei niitä nyt niiiiiin paljon kuitenkaan tule syötyä, että jaksaisi tehdä niitä sen vuoksi itse. Ehkä jollain eläkeläisillä on aikaa ;) mut mulla ei ikävä kyllä ole, sillä tänäääääänkin meni pari tuntia treenatessa töiden jälkeen. Stressitön joulu kuulostaa niin paljon paremmalta :) (Huom huom huom! Korostan nyt, että muuten teen kyllä arkiruoat yleensä aina itse alusta loppuun asti, en ole einesihminen noin niinkuin muuten).

Tässä taas viime päivien treenejä.

Tänään vedin sitten etureidet ;) Oli pieniä motivaatio-ongelmia lähteä salille. Johtunee siitä, että eilen meni niin hiton myöhään treenaaminen, etten saanut sitten nukuttua, tsiigailin puoleen yöhön asti erilaisia fitness kisavideoita. Aika paljon tuli syynättyä tulokas pätkiä. Kiinnostaa tietysti, millaisessa kunnossa tulokkaat ovat, että onko niinkuin itellään mitään tsäänssejä tai ylipäätään asiaa lavoille :D Mutta eiköhän sitä tuomiota ole tulossa ensi torstaina :) sitä odotellessa, itse asiassa odotan sitä ihan sikana!

-crossi
-kyykky
-pystyhacki levytangolla
-reiden ojennukset
-pohkeet istuen
-jalkaprässi maaten vähän eri variaatioilla
-jalkaprässi istuen ja taas vähän eri variaatioita
-keppijumppaa ja yläkroppavenyt

Oli muuten aika miellyttävä sisääntulo salille. Aivan järkyttävä palohälytys oli meneillään. Siinä sitten kaikki, salin henkilökuntaa myöten, seisoimme rakennuksen sisääntuloaulassa ja venasimme palokuntaa paikalle. Siinä sitten saliemäntä tarjoili glögiä ja salin vastaava skoolaili siellä meidän kanssa ja toivotteli Hyvää Joulua. Käyhän se tuolleenkin. Mulla tosin ei ollut sillä hetkellä kauheen hilpeä fiilis, kun pikkasen niinkuin väen väkisin änkesin itseni salille :D Mutta kyllähän mä sen tiiän, että sitten kun pääsee tekee, niin se hyvä fiilis sieltä tulee ja ei harmita yhtään :) Eli tänäänkin kannatti lähteä :)

Mun pikku emännällä olikin tänään sitten joulujuhlat ja nyt alkoi hänen joululoma. Tänään hän jääpi mummin luo yöksi, sillä minä menen huomenna iltavuoroon ja mikäs hänellä on mummilla ollessa ja touhustellessa :) Menen sitten huomenna illalla hakemaan kullan kotiin :) On se kyllä semmonen muru, että tekisin oikeesti mitä vain hänen puolestaan <3 Rakastan!

Simmotteista. Ei kait täs hittoikaan. Jos hetken relaksoituisi kotisoffalla ja veisi koirat sitten pihalle. Ai juu, broidikin on tulossa kääntyy vielä tänään, uuuuh. Kuulemiin.

2 vastausta artikkeliin ”22122011 torstai; etureidet”

  • Onpa muuten kiva lukea, kun sä kehut sun tyttöä. Yleensä äidit vain avautuu kaikista niistä lasten negatiivisista puolista. Tälleen lapsettomana tekis mieli vastata ”Mitäs tilasit!” mutten sit kuitenkaan kehtaa. Ehkä suomalaisilla on jo selkärangassa se sanonta ”kellä onni on, se onnen kätkeköön” kun lapsista ja puolisosta valitetaan paljon useammin kuin kehutaan. Se on jotenkin sosiaalisesti hyväksyttävämpää… Joskus kun olen omaa siippaani kehunut työpaikan lounaspöydässä niin joku on näyttänyt vähän outoa naamaa…
    Mutta siis pointti oli, että sun jutut poikkeaa massasta edukseen :)

  • Kiitos kauniista sanoista :) Ja tuo on muuten aivan totta mitä sanoit liittyen kehumiseen ylipäätään. Joskus kieltämättä itsekin ihmettelen miten ikävästi jotkut vanhemmat saattavat puhutella lapsiaan tai puhua heistä, häpeämättä ollenkaan :/ Tulee kurja fiilis lapsien puolesta. En nyt väitä, etteikö meikäläiselläkin käpy palais joskus, mutta ne asiat keskustellaan aina sitten tytön kanssa läpi ja sovitaan. Mitään ei jätetä vaivaamaan :)

Kommentointi on suljettu.