Aivan ihanaa :D

Tänään jo meinasin vaipua ”masennukseen” :D kun tajusin, että en pääsekään pyöräilytunnille, niiiiisk. No ajattelin, että mitäpä tuosta, olenhan asunut salilla taasen koko viikonvaihteenkin… ainakin melkein…joka päivä… ja silleen. No mutta sitten kävikin niiiiin hienosti, että miun ukkoin saapuikin odotettua aikaisemmin kotiin ja vienosti kysäisin häneltä, että mitä jos menisin 18.45 alkavalle pyöräilytunnille ;) No ehkä pientä kakistelua oli ilmoilla, mutta kyllä hän sitten suostui. Hän jäi pikkuneidin kanssa kotiin. Kummatkin olivat olleet tosi reippaina täällä sillä aikaa kun minä hikoilin salilla :) käyneet suihkussa ja silleen. Voi noita! Itsellenikin tuli oikein mahtava fiilis taas, kun pääsin hikoilemaan. Olen myös pysynyt tiukkana ruokavalioni suhteen. Voi miten olenkaan ylpeä itsestäni, kun en maistanut yhtään pullaa duunissa tänään. Ei edes tehnyt mieli. Sen sijaan join vettä puoltoista litraa ja vähän päälle. Hyvä minä. Nyt kyllä tosissani laitan rasvan palamaan. Käyttäen Jutan ilmaisua, en halua todellakaan olla laiha lihava… joten samalla on pakko myös treenaa lihaksia. Itse asiassa tänään kotimatkalla ajattelin, että mun on lisättävä punttipuolta treeniini nyt ihan huomattavasti. Mukavasti olen päässyt alkuun. Usein jonkun ryhmäliikuntatunnin jälkeen jään vielä salille. Kyllä tämä tästä. Kun päätän jotain, sen myös toteutan ;)

Kaikin puolin muutenkin ihan loistofiilis. Toinen puoliskoni jaksaa hehkuttaa, että huomenna äitienpäivälahjani on noudettavissa postista. Hmmm… jännittävää. Onkohan se niin mullistava kuin sitä mainostetaan????? Jaa-a, jää nähtäväksi. Onhan sitä varmaan testattava :D Kumpikohan meistä odottaa sitä enemmän????? Jaa-a…

No, ju, täytyy myöntää, että tänään tunsin pienen piston sydämessäni, kun tuo toinen meistä sanoi jotain siihen suuntaan, että aina mä olen salilla. Hmmm… niin no, niin olen aika usein kyllä, myönnetään. Olen keskimäärin 5 kertaa viikossa treenaamassa, ihan vähintään kolme kertaa, sanotaan että 3-6 kertaa viikossa on ollut tahti viimeiset kaksi vuotta. No, joo… ymmärrän hänenkin pointin, että harmittaahan kait häntä, jos hän toivoisi että meillä ois jotain kivaa yhteistä aikaa… ja mä lähden aina salille. Mutta, no… en tiiä. Hän pääsee kuitenkin nauttimaan työni hedelmistä ;) ja toivon, uskon, että hän on ylpeä minusta. Tuskin häntä hävettää esitellä muo kylillä ;) eli ajattelen myös häntä kun pidän itseni hyvässä kunnossa. Tietysti joskus voisin vähän hellittää… ja no saatiin me tehtyä jonkinmoista kompromissia meidän suunnitelmiin tälle viikolle. Ei hän täysin huomiotta joudu olemaan :) Niin ja hei, ehkä kuitenkin mieluummin niin, että tyttöystävä jumppaa salilla kuin makaa soffalla juoden limuu ja mussuttaen sipsiä… tai istuen tietokoneella läsöömässä… tai istumassa lähibaarissa bissellä, hyi saatana!Kyllä mä luulen, että hän on ylpeä musta kuitenkii. Kuhan vähän nurisee. Mutta… no ehkä minäkin nurisisin jos olisin hän, mutta toisaalta, voisihan hän tulla joskus mukaankin ;)

Jepulis, mut nyt protskutankkausta yötä vasten ja rasva palaa. Öitä!