Korkeasaari 2010

Korkeasaareen on aina yhtä mukava mennä. Viime vuosien aikana siellä on tullut käytyä vähintään kerran vuodessa. Työni puolesta olen myös päässyt tutustumaan hieman lähemmin ja tarkemmin Korkeasaaren ihmeelliseen maailmaan. Meille on pitänyt luennon Korkeasaaren tämänhetkinen eläinlääkäri Eva Rudback. Mielettömän hauska ja miellyttävä ihminen. Niin omistautunut työlleen! No tuossa työssä täytyykin olla.

Tyttö oli aivan tohkeissaan tästä reissusta. Valittavana oli joko elokuviin meno tai retki Korkeasaareen. No eipä tarvinnut montaa kertaa kysellä. Hänelle oli täysin selvää, että tänään mennään Korkeasaareen. Tyttö rakastaa eläimiä, äitiinsä siis tullut. Heti ensimmäiseksi meitä tervehti perinteinen Riikinkukko. Ne ovat niin rohkeita tuolla! Nähtiin aivan ihastuttavia riikinkukon poikasiakin. Jos on lintukammoinen, ei kannata mennä Korkeasaareen. Siellä niitä piisaa, joka nurkalla ja paljon. Siellä ne ovat myös aivan äärettömän rohkeita, jotkut jopa suhteellisen röyhkeitä. Kun pysähdyimme evästämään sinne merenrannan tuntumaan, tuli Valkoposkihanhi meitä ihmettelemään siihen aivan kosketusetäisyydelle. No myönnetään, minä annoin sille pienen palasen Digestive keksistäni (Valkoposkihanhethan eivät kuulu Korkeasaaren eläinkantaan noin niinkuin suunnitellusti!). Muuten olen kyllä todella tarkkana siellä, etten ruoki enkä tietenkään anna myöskään tyttöni ruokkia siellä olevia eläimiä. Kyllähän sen pitäisi olla ihan itsestään selvää, ettei niille elukoille pidä eikä saa antaa mitään! Joissain tapauksissa ne voivat todella sairastua ihmisten antammista herkkupaloista. Sitä vain ei kaikki tule ajatelleeksi :O

Näimme monia elukoita aivan kosketusetäisyydeltä. Muun muossa Leopardi käyskenteli aivan nenämme edessä. Monet elukat olivat myös vetäytyneet viettämään siestaa päivän kuumimpaan aikaan. Esimerkiksi Lumileopardea emme onnistuneet bongaamaan vaikka niitähän on Korkeasaaressa kuin Vilkkilässä kissoja :DDD Tuo aivan ihastuttava Tukaani oli tullut syömään hedelmiä aivan lentohäkin reunalle. Linnut ovat niin ihastuttavia. Niiden katseessa on jotain mystistä. Niistä näkee ettei ne ole tyhmiä… lukuunottamatta emuja… ja no ei kait Riikinkukotkaan ole mitään järjenjättiläisiä, mutta nuo papukaijat ja pöllöt ovat siellä todella viehättäviä!

Hylkeet olivat kadonneet jonnekin. Niiden paikalle oli rakennettu lapsille Mammuttimonttu :D Meidän pikku emäntä oli aivan onnessaan siitä hiekkamontusta, jossa ilmeisesti mukamas oli mammutin luuranko hautautuneena hiekkaan. Sitä sitten lapset voivat sieltä kaivaa esille. Se oli jännittävää. Tyttökin kysyi pariinkin otteeseen, että eihän tämä ole oikea? Ilmeisesti vähän jännitti ajatus, että siinä tonkisi oikeaa luurankoa esille :D Voi noita nappuloita. Ne on kyllä niin liikuttavia!

Nallet olivat myös siestaa viettämässä. Illemmalla, ennenkuin lähdimme kotia kohden, ne olivat kuitenkin reipastuneet. Siellä oli ihan elämääkin. Toinen nalle kiipesi puuhunkin ja läpsi kaveriaan tassulla päähän. Toinen nalle astui greipin päälle ja siitä ilmeisesti tirskahti mehua sen nenään / silmille jolloin nalle kirmasi täyttä laukkaa uima-altaaseen pesemään naamaansa. Se oli todella liikuttava. Ei nekään mitään tyhmiä siis ole :) Oisin voinut vain istua ja tuijottaa niiden touhuja siellä. Miten voikin tuollainen luontokappale vaikuttaa niin kiehtovalta. Tavallaan olen surullinen noiden vankeudessa elävien otuksien puolesta. Esimerkiksi korppikotkat säälittävät. Niiden lentohäkkikin on aika pieni mielestäni siihen nähden kuinka valtavia elukoita ne ovat. Eihän tuolla mikään eläin pääse täysin toteuttamaan luontoaan, sehän on selvä, toisaalta kun ne ovat vankeudessa eläneet, eivät ne raukat enää luontoon sopeutuisi… joten! Meillä Suomessa kuitenkin taitaa olla suhteellisen hyvät oltavat eläintarhoissa… luulisin. Vastustan silti esimerkiksi norsujen pitämistä eläintarhoissa. Kyllä niiden paikka on jossain ihan muualla. Onneksi ne sentään ovat poistuneet sirkuksista… Suomessa…!

Kaikin puolin aivan mahtava reissu. Sää oli upea. Juuri sopivan aurinkoinen ja lämmin. Ei liian kuuma. Merituuli puhalteli mukavasti. Oli hyvät eväät mukana eikä ihmisiäkään ollut ollenkaan liikaa. Oli tilaa! Sai nauttia rauhassa ihanasta kesäpäivästä ja mikä parhainta, näimme paljon aivan mahtavia elukoita! Tyttö oli innoissaan, kuten äitinsäkin. Kotimatkalla tirsamaa kutsuikin emännän puoleensa ja minä sain laulaa ihan rauhassa Hevisauruksia täysii :D Mahti reissu! Nyt jännitetään huomista koulun alkua. Minä olen tarkistanut tytön repun, terottanut kynät ja katsonut vaatteet valmiiksi. Kaikki on valmista ja suunniteltua. Jännittää silti! Palaamme siihen huomenna! Jei!