Kun bodataan, niin sitten bodataan!

Jo kohta perinteeksi muodostunut Treenitreffipäivä toteutui niin ikään myös tänä tiistaina :) Mulla on tiettyjä arki-iltoja viikossa, kun voin hyvällä omallatunnolla suunnata iltasella salille. Näitä ovat muunmuassa tiistai (joka on niin kutsuttu mummi päivä meillä), keskiviikko (jolloin tyttärellä on partio) ja perjantai (jolloin tyttärellä on kuvataidekoulu). Toisinaan kuitenkin pyrin treenaamaan jo päivällä (tyttäreni ollessa koulussa) jos ei satu olemaan duunia. Eli KYLLÄ otan myös tyttäreni aikataulut huomioon treenatessani. Pyrin siihen, että oma treeniaikani veisi mahdollisimman vähän aikaa meidän yhteisestä ajasta :) Tämä on varmasti se ”ongelma”, jonka kanssa jokainen treenaava äiti joutuu painimaan kerta toisensa jälkeen.

Ruokalista ei ole koomin muuttunut sitten dieettiajalta. Määrät ovat ehkä himpun kasvaneet ja erityisesti varmasti hiilareita on tullut lisää. Jos nyt kuitenkin joku multa kysyy, että millä kaloreilla tällä hetkellä mennään… niin ootas, hmmm… mä mietin… EN TIEDÄ! Nyt varmaan joku siellä pudistelee päätään ”Ai ai ai ai ai ai!” mutta kerrottakoot, että mä en ole juuri koskaan laskenut, kuinka paljon kaloreita tulee päivittäin syömistäni ruoka-annoksista. Mun pointti on siinä, että pyrin syömään mahdollisimman siististi, täyttämään mahani puhtaalla ruoalla, en niin sanotusti roskalla. Arkisiin herkutteluhetkiin kuuluu lähinnä tällä hetkellä pähkinät ja kuivatut karpalot (nam!). Näitäkin pyrin nauttimaan kohtuudella. Toisinaan pähkinöitä saattaa livahtaa enemmän kuin ehkä tarpeen olisi (hyi muo!), mutta niin kauan kuin se ei näy kertyvänä vararavintona vyötärölläni, niin en aijo kantaa siitä huonoa omaatuntoa ;) Tietysti olisi varmasti optimaalista hifistellä kalorilaskureilla ym. mikro, makro, prode, hiilari suhteilla. Ehkä mäkin opin sen vielä joskus. Viimeistään siinä vaiheessa JOS mut siihen pakotetaan ;) tai paisun ylenpalttisesti :o :D
Mistähän se bodari haaveilee? Ehkä tulevasta herkkupäivästä. Eli tällä hetkellä olen tehnyt itseni kanssa sopimuksen, että mulla on oikeus ehtaan herkutteluun kerran viikossa ja se päivä olkoot lauantai. Lauantaisin en aijo ottaa paineita siitä, tuleeko syötyä suklaata ja jäätelöä, vai ei. Todennäköisesti tulee syötyä kuitenkin. Pitääkseni homman jonkin sortin kontrollissa, aijon jatkossakin kieltäytyä herkuista arkena. Yksi päivä viikossa saa riittää. Näin ainakin toistaiseksi. Tulevana lauantaina aijomme viettää tyttäreni yhdistettyä nimi-sekä syntymäpäivää. Pikku emäntä on saanut kutsua ystäviään juhlimaan kanssamme. Jos säät suosivat, niin vietämme bileet pihalla :) Toivottavasti suosii, sillä mulla on jo ideoituna pikniktyyppiset tarjottavat :) Meillä tulee olemaan niin mukavaa! Myös mummi on kutsuttu bileisiin, jotta minäkin saisin aikuista seuraa. Mummi on sitä paitsi hyvin taitava lasten kanssa, joten hänen läsnäolostaan olisi enemmän kuin hyötyä :)
Jääkaapin sisältö on vakio :D

Mitäs sitä sitten treenitreffipäivänä treenailtiin? No minä vetäsin hyvän setin SELKÄÄ SEKÄ HAUIKSIA. Myös TAKAOLKAPÄÄT saivat osansa. Se mihin olen nyt kiinnittänyt huomiota, on voimien kasvu treeneissä. Koko ajan vain kevyemmin liikkuu isommat raudat, kuin mitä dieetin loppuvaiheilla. Väsymyksestä ei ole ollut tietoakaan. Palasin treenaamaan kisojen jälkeen miltein heti. Yksi kokonainen lepopäivä tuli pidettyä. Sen jälkeen olen treenannut ihan normisti noin viisi kertaa viikossa. Nyt on edessä kuitenkin kokonainen lepoviikko, valmentajan käskystä. Tästä olenkin puhunut jossain vaiheessa. Ensi viikolla aijon sen toteuttaa. Uskon että se saattaa käydä pääkopan päälle, mutta uskon sen tekevän myös hyvää. Kropan totaalinollaus ja harjoitukset jatkukoon!

Harvase päivä joudun vastaamaan kysymykseen ”Kisaatko sä syksyllä?” Ja kun vastaan että en kisaa, saan kummaksuvia katseita osakseni ”Aijaaaaa…”. Ja kun sitten kerron, että aijon kisata seuraavan kerran näiltä näkymin 2015 syksyllä, niin ihmetys on joillain vielä kaksinkertainen. Miksi et keväällä? No miksi? No vaikka siksi, että 2015 lähden tavoittelemaan SM kisapaikkaa ja sitä myöden SM titteliä. Haluan myös kehittyä tässä välissä, enkä tahtoisi myöskään rääkätä kroppaani liikaa dieettaamalla ”jatkuvasti”. Onpa joku todennut, että aika pitkä tauko. Onko sittenkään? Jos asiaa tarkemmin miettii, niin ei se tauko nyt niin kauheen pitkä ole. Johan sitä ensi kevään korvilla aloitellaan jälleen kisadieetttiä ;) Ja kuten kaikki tiedämme, aika tuppaa menemään usein siivillä :o Kyllähän mulla nälkä olisi lavoille asap, mutta uskon, että maltti on valttia myös tässä lajissa ;) Onneksi ainakaan ikä ei ole este vielä pitkään pitkään aikaan, joten edessä on varmasti vielä monta hyvää kisavuotta :) Jei! Yläfemmat sille! ;)
Josko sitä joutais taas aamupalalle :)

Tällaisia ajatuksia tällä kertaa. Tänään (keskiviikkona) olisi vuorossaan sitten ETUREISKATREENI. Uhhuh, sieluni silmin näen miten hiki jälleen lentää. Eilenhän hiki alkoi virtaamaan jo pukuhuoneessa ennenkuin ehdin tikkua ristiin laittamaan :D Potkasi laturi oikein kunnolla tällä kertaa ;) Sattuupa muuten niin hyvin, että myös Einillä on tänään etureisitreeni, että ehkä me lyömme viisaat päämme yhteen ;) ja keksimme jotain todella makoisaa … tai sitten perinteiseen tapaamme, jurnutamme naama irvessä omia settejämme :D aika perus. Mulla on kuitenkin aina ollut se tyyli treenata, että teen sen mielelläni kaikessa rauhassa musiikin soidessa. Kunnon rähinä päälle, siitä se lähtee :) Ollaan jälleen kuulolla. Mukavaa keskiviikkoa siis kaikille :)

HEI NY!