Lauantai huomenta :)

Aikanen lintu madon nappaa!Niinhän sitä väitetään. No täällä on varsin aikainen lintu liikenteessä. Kello viisi heräsin enkä sen jälkeen enää yrittänyt edes nukkua. Luulen, että olisin saanut vielä venytettyä unia hieman, mutta aloin sitten puuhastelemaan päivän askareita valmiiksi, sillä TÄNÄÄN ON POSETREENIT MYLLYPUROSSA. Wuhuu. Aivan mahtavaa nähdä porukoita :) Yeppee!

Hei huomenta hei :) No okei, tämä kuva ei ole otettu aamu viideltä ;) en mä nyt ihan näin freesinä nouse punkasta (sohvalta :D )

Aikainen lintu voi myös aiheuttaa äidillensä sydärin, lähettämällä viestin siihen aikaan (vähän ennen kuutta :D ). Mutsi soitti välittömästi takaisin, koska hän oli säikähtänyt, että jotain ikävää on sattunut, kun siihen aikaan viestittelen. Haha :D ”Ikävääpä” hyvinkin, lähetin hänelle kuvan mun kisabikineistä, jotka sain eilen. Lompakko kärsi ison loven, mutta onhan ne ihan hitokseen mageet. Juuri sellaiset kuin mielessäni kuvittelinkin. Hitsiläinen, kyllä Sanna Sahara Beaytyssä vaan osaa :) Loistavaa jälkeä! Ne on niiiiiiin mun näköiset :) Mutta nyt on turha pummia kuvia, ei heru. Heruu vasta lähempänä h-hetkeä. Olihan se tietysti äidille vähän kamalaa, kun sponsorointia hieman kyselin ;) mutta äitimuori lupasi laittaa hieman sponssia tilille <3 Kiitos äiti :)

Nyt tulee niin HC pohdintaa, että kannattaa hypätä yli, jos ei kestä ;) Mä olen nimittäin miettinyt, että tämä mun valmistautuminen kisapäivään, vastaa varmaan monelle hääpäivää :D Tulevasta päivästä haluan tehdä mahdollisimman täydellisen. Olen suuren kiitoksen velkaa kaikille, jotka ovat muo tässä tukeneet ja ihan konkreettisesti auttaneetkin. On niin paljon kaikkea mitä pitää muista ottaa huomioon ja hoitaa. Listalla on muun muossa: bikinit, kisaväri, kynnet, hiukset, ripset, kengät, hotelli ja kaikki jipot ja jekut mitkä liittyvät viimeistelyviikkoon :) Päivät vähenee ja tahti kiihtyy. Kisapaikalle pitää myös pakata kaikki tarvittava, mitään ei saa unohtaa. Siinä on kaksi päätä tarpeen ja mun toisena päänä toimii Eini :) <3 Kiitos siitä. Joku voi siellä ihmetellä, että miksi ihmeessä mä tarvitsen hotellin, kun asun noin 16 km päässä Kulttuuritalolta :D No ihan siitä syystä, että mä haluan mennä ja RENTOUTUA täydellisesti kisojen jälkeen. Ei ajatuksena ole kovin houkutteleva tulla suoraan kisapaikalta kotiin ja jatkaa normi rutiineita. Päiväni ”prinsessana” tulee olemaan täydellinen :) Mikä olisikaan ihanampaa kuin sulkeutua hotellihuoneeseen ja vain nauttia. Herätä aamulla kiireettömästi ja hilata hanurinsa hotelliaamiaiselle. Huone on varattu kisahotellina toimivasta Cumulus Hotelli Hakaniemestä, joten paikalla on paljon paljon muitakin bodyihnisiä :) Eli tylsää ei vamasti tule olemaan.

Kisapäivään liittyy paljon jännittämistä, mutta yritän ottaa niin chillisti kuin mahdollista. Haluan ennen kaikkea, että päivä on hauska, täynnä iloa ja naurua, hyvää henkeä, yhteishenkeä. Näyttäviä naisia (ja miehiä) paljon bodyläppää, rentoa menoa :) kun on sen aika. Haluan siis ottaa kaiken irti tuosta päivästä, nauttia!!!!

No eikö kuulostakin hieman siltä kuin voisi kuvitella jonkun kuvailevan hääpäiväänsä :D Niin ja bikinithän maksaa yhden hääpuvun verran, että sinänsä voimme hyvinkin verrata näitä kahta toisiinsa :D Tää on ehkä mun elämäni hääpäivä ;)

Perantaina Päivi päätti olla kiva :) (oonhan mä tietty aina ;) ) ja kävin hakemassa työkamuille hieman työpäivän piristystä samalla kun kävin täyttämässä duunipaikan kahvikaappia :) Olihan iloista sakkia, kun saivat hieman piparia :) Pieniä tekoja, hyvä mieli. Niin se menee. Ja yllättävää kyllä, mun ei tehnyt nanosekuntiakaan mieli noita keksejä. Mulla itse asiassa ei ole mitään polttavaa himoa mihinkään herkkuihin. Mun aivot ilmeisesti on vieroitettu tehokkaasti sokerista ;) Eilen Eini kysyi, että mitä mä haluaisin syödä heti kisojen jälkeen, niin ensimmäisenä nousi mieleen maapähkinät ja rusinat :D Että vähällä mutkin saa tyytyväiseksi sitten. Toki odotan sitä suklaakakkuakin ;) ehdottomasti, mutta mä en usko, että mun kisakassiin pakataan mitään ylitsepursuavaa herkkusäkkiä, ei ainakaan mitään irtokarkkeja tai muuta sellaista, yyyyyh!!!!

Ajatuksissani olen myös jo jatkanut elämääni kisoista eteenpäin. Uskon, että tällainen mielikuvaharjoittelu voi olla ihan tarpeen. Kun kisat on kisattu, olen kuullut monen kisaajan ”putoavan” niin sanotusti kuoppaan. Mielen on vallannut tyhjä olo: Mitä mä nyt teen, mitä nyt seuraavaksi? Tässäkö tää nyt oli? Mä en halua joutua tuohon kuoppaan. Mä haluan, että mun arki alkaa rullaamaan ihan normaalisti kisojen jälkeenkin. Sen vuoksi mielikuvissani jo elän sitä arkea. Olen miettinyt, miten ruokailut ja treenit jatkuu ja sen sellaista. Varmasti saan myös tukea ja vinkkejä valmennukselta :) Mitään uusia kisasuunnitelmia ei ole maalailtu, vielä. Mutta kisaprojektiin pääsen mukaan, se on varma ;) sillä vuorostaan Eini alkaa rypistämään syksyä kohden. Omat suunnitelmat ovat vielä avoinna, mutta todella, olen avoin kaikelle :) Niitä suunnitelmia aletaan tekemään vasta sitten kun nämä kisat on kisattu :) Ihanaa kuitenkin on ollut huomata, että valmentajani puhuu jo tulevasta :) Hän siis selkeesti näkee mussa potentiaalia jatkonkin suhteen! Jei!

Eilen sitten eksyin Leppävaaran Elixiaan. Juu, näin kävi :/ Jaa miksikö? No samalla reissulla kun kävin noutamassa mun blingblingit, eli biksut kotiin, jäin treenaa Lepuskiin. Noooooh, mitäs mä nyt siitä salista kertoisin. Okei, vastaanotto oli ok, asiallinen nuorimies kaupitteli mulle Elixian jäsenyyttä. No ei nyt tällä kertaa, kiitos vain. Ja treenin jälkeen jäi fiilis, että joo ei todellakaan toisellakaan kertaa :(

Salihan itsessään oli siisti ja trendikäs. Laitteita oli kivasti ja tilaakin oli ihan kivasti. Pukuhuonetilat olivat isot ja siistit. Paljon tilaa laittaa hiuksia ynnä muuta sellaista. Hyvät sosiaalitilat olivat tarjolla asiakkaille. Löytyi mikro ja kahvikone (maksullista :p ) ja mukavat sohvat sekä telkkari :D

MUTTA SE HENKI! Missä oli se ilmapiiri, johon olen tottunut muilla saleilla? Vaikka ihmistä oli kuin pipoo, kukaan ei tervehtinyt toisiaan, ei hymyillyt, ei mitään!!!! Jopa naisten pukuhuoneessa oli hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Ei iloista puheensorinaa, ei kuulumisten vaihtoa. Kaikki vain yrmytti omissa nurkissaan vaihtaen vaatteitaan :o Itse sain osakseni pitkiä katseita, ehkä hieman jopa ynseitä sellaisia :o Paikka ei selkeestikään ole muo varten. Ei siis jäänyt alkuunkaan sellainen olo, että menen uudelleenkin.

Suihkun raikkaana! Ja tästäpä tuli mieleeni, että tuolla oli ehkä maailman ärsyttävimmät suihkut. Niissä oli tämä jo paljon käytetty vedenkatkaisu toiminta, eli vettä tulee hetken aikaan ja suihku sammuu. Ei siinä mitään, hyvä idea ja ekologista, mutta hei pliis, jos vettä tulee ehkä viisi sekkaa kerrallaan, niin kuka siinä ajassa ehtii tekemään mitään? Sai olla yhtenään painamassa nappia, jotta sai lisää vettä. Lopulta hikeennyin ja nojasin pehvallani siihen nappiin :D Toimi se niinkin ;) Kyllä mä aina keinot keksin :D

Salilla treenasin EILEN SELKÄÄ- TAKAOLKIA JA HAUISTA :) Restpause ja huippusupistustekniikat olivat kova sana jälleen. Hyvän pumpin jytkeen sain aikaiseksi, jopa niin, että peilikuva miellytti… ainakin sen hetken :D ha.

Nyt mä alan valmistautumaan ihan tosissani sinne Myllypuroon lähtöön. Ollaan kuulolla. Tänään aijon siis treenata Forever Myllypurolla :) . Ensin poset ja sitten raudan ääreen. Me like! Happy happy :)

Mukavaa lauantaita kaikille!

HEI NY!