Lauantaita taloon!

No johan otti taas bodari unta palloon viime yönä :D No okei, tuli myös vähän valvottua. Oli pakko aloittaa uusi kirja: Portobellon noita :) Vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta. Siinähän sitä saa taas iltasin ennen nukkumaanmenoa nautiskella tarinasta :) Iltasatu :D aikuiseen makuun!

Mutta mikäs sen ihanampaa kuin herätä rauhassa, ilman kiirettä, laittaa puurot ja kahvit (tosin pikku emäntä keitti mulle kahvit tänä aamuna <3 mun pieni rakas!). Edes ulkona vallinnut sadesää ei haitannut lainkaan. Mahtaa muuten Icebugien ostajia nyt harmittaa. Sairaan kalliit kengät aivan vailla käyttöä :/ Edelleen siis vannon irtonastojen nimeen :) Toimii! Ja ne voi laittaa alle kenkiin kuin kenkiin sitten JOS niitä tarvitsee. Tänä talvena ei ole hirveesti tarvinnut, eli ei ollenkaan :D

Aamupuuroilujen ja kahvittelujen jälkeen bodarin paikka on tietysti, missäs muualla kuin kuntosalilla.  Tänään jälleen Forever Varistossa. No juu, ei ollut siunaantunut ruuhkaa tällekään päivälle. Vissiin niitä kinkkuja aletaan sulattelee sitten urakalla vasta tammikuussa. Sitä tungosta odotellessa. Onneksi se yleensä ei kestä kuin ehkä just just helmikuulle… sitten jengi hyytyy. Harmi sinänsä, taas kerran on uudenvuodenlupaukset menneet monella penkin alle :( Mutta tämä sama ilmiö seuraa vuodesta toiseen!

Mulla olikin tänään vuorossaan TAKAREIDET – POHKEET JA VATSA ! Rauta on liikkunut nyt jotenkin erityisen kevyeen viime päivinä. Olen tyytyväinen. Tänäänkin SJMV:ssa irtosi 70 kiloo kepeästi 12 toiston sarjoilla :) Ei huono ollenkaan. Mä luulen, tai uskon, että kun sen liikkeen tekee vain oikein, se ei ota selkään, niinkuin jotkut tuppaavat valittamaan, että selkä ei kestä :o Senhän on käsittääkseni tarkoitus mennä takareisille ja pakaroille. Mutta maastavedoissa lienee aika yleinen ongelma just se, että jengi tekee liikaa selällään niissä liikkeissä :/

Ihan ylhäisessä yksinäisyydessä sain jumpata :)  MUTTA kyllähän siellä oli jokunen muukin ja sain taas tosi paljon tsemppipalautetta pariltakin ihmiseltä. Voi että se niin lämmittää mieltä aina uudestaan ja uudestaan kun ihmiset tulevat ja tsemppaavat :) Kyllä meistä suomalaisista tuppisuista joskus irtoaa jokin kaunis elekin ;) Hyvä niin!

– takareidet istuen
– takareidet maaten 1 jalka kerrallaan
– SJMV
– yhden jalan pystyprässi (tässäkin ihan ennätykselliset +70kg / jalka 12 toistoilla :) me so happy now!)
– balettikyykky
– taaksepotkut

– pohkeet istuen

– syviä vatsoja, uhhuh!

Fillarilla taas salille ja takas. No kyllähän sitä vettä tuli, mutta ei haitannut. Hieman vaan meinas näkökenttä kärsiä. Pitäs olla pyyhkimet ajolaseissa :D

Kotimatkalla pysähdyin Fimtowniin, koska tänään bongasin tuttavan seinältä fabosta leffan, jota hän kehui kovasti. Mähän olen siis suuri kauhun ystävä (eli tää leffa ei taida olla Kerttu sulle <3), joten jos leffaa kehutaan, niin pakkohan se on nähdä hei! Leffan nimi on The Conjuring. Katsastetaan nyt sitten. Joudunkohan mäkin katsomaan sitä välillä silmiä peitellen. Huimaa jos näin on. Silloin on leffassa onnistuttu :)

Tää dieettaaminen ei oikeesti ole ollenkaan pöllömpää touhua. Tähänhän alkaa suorastaan tottumaan. Pitkään aikaan en itse asiassa ole nähnyt niitä uniakaan mitä dieetin alkutaipaleella tuli nähtyä useinkin. Eli unia joissa söin herkkuja ja join alkoholia… ja ne oli painajaisia :D Jännästi vissiin aivot vaan tottuu siihen, että sitä mitä ei ole, sitä ei kaipaakkaan. Siihen kun tottuu, niin mikäs siinä sitten. Edelleenkään en ole nähnyt nälkää. Näläntunnetta tietysti on ollut, mutta se on normaalia. Ei mitään väsymystä, heikotusta tms. dieetin takia. Tosin menen edelleen vissiin ihan kohtuu kaloreillakin, koska kroppa on pelittänyt niin hyvin tähän asti. Toivottavasti pelittää jatkossakin! Vielä on matkaa ja dieetti kiristyy!
Itselleni hankkimani joululahja. Ihan paras hankinta taas hetkeen. On nimittäin ollut käyttöä kuulkaas. Mä olen kunnon teen ryystäjä. Tulee sit vähän vähemmän vedettyä tota sumppia ja hyvä niin. 
No ja pitäähän bodarilla on herkkukaappikin kuosissaan :D Siellä ne odottelee huhtikuuta.  Herkuissa lienee hyvä puoli se, että ne säilyy kohtuu kauan :) hih. Ja onhan sit mitä tarjota vieraille, jos sellaisia tuppaa ilmestymään :) Ei nyt ehkä kehtaa heittää rahkapurkkia keskelle pöytää ja keittää kahvit kylkeen :D Olen pistänyt merkille, että aika varovasti ihmiset haluavat herkutella mun läsnäollessa. Ihan kuin porukka häpeäisi omaa syömistään? Hei muo ei kyl oikeesti haittaa yhtään kuinka paljon ja mitä muut syö. Ei mulle tule siitä kiusausta. Että antaa palaa vaan :) Tytöllekin väänsin tänään sellaisen meidän keksimän pipariunelman, eli pipareita murusiksi, sekoitetaan kermavaahtoon ja nomparelleja päälle. Maitui neidille, mutta totesi kyllä, että aika makeaa oli ;) 
Ja edelleen hehkuttelen joulufiilareissa. Kynttilät palavat joka päivä ja joululaulut soi. Ihana Jouluradio, taitaa soitella vielä taukoomatta joululauluja loppiaiseen asti :) Kivaa.  Muutenkin on tässä viime aikoina palaset alkaneet loksahdella aika kivasti paikoilleen omassa elämässä. Kaikella on tietysti kääntöpuolensa. Olen myös saanut huomata, että lähipiirissä on ihmisiä, jotka eivät katkeruudeltaan voi nauttia toisen ilosta ja onnesta :( Surullista. Jos jotain minäkin olen tässä elämässä oppinut, niin sen, ettei katkeroituminen auta mitään. Se vaan myrkyttää oman mielen eikä johda mihinkään muuhun kuin pahaan mieleen. Jos jostain syystä koen tulleeni väärin kohdelluksi, nostan mieluummin itseni sen asian yläpuolelle ja jatkan matkaani eteenpäin. Mitä se auttaa jäädä vihottelemaan ??? Ei mitään. Mutta tietysti, ihmiset toimivat niinkuin toimivat ja vaikeahan siihen on välillä vaikuttaa :/ No itse yritän olla kaikesta huolimatta positiivinen ja enkä lähde moiseen mukaan, tälläkään kertaa :D

Ollaanhan taasen kuulolla. Nauttikaa !

HEI NY!