Mitä mieltä olet minusta?

Näin pyörähti jälleen uusi viikko käyntiin. Pikkuhiljaa alkaa talvilomakin koputtelemaan ovelle. Ei pöllömpi homma sekään. Mitähän kivaa sitä keksisi sille viikolle? Jaa-a, no tuskin mitään ihmeellistä. Mihinkään reissuun en ole lähdössä, se on vissi, mutta onhan mulla sovittu jo sentäs yhdet treenitreffit sille viikolle. Onhan sekin jo jotain :) Toivottavasti niitä tulee enemmänkin.

Mistä tuo otsikko sitten? No siitä, että tässä tuumailin tätä lajia ja sitä, millaisina ihmisinä fitness harrastajia pidetään. Tai ylipäätään miten ihmiset luokittelevat toisiaan. Mun mielestä on täyttä potaskaa, jos joku sanoo, että mulle on ihan sama mitä muut musta ajattelevat. Ei varmasti ole! Eikä saakkaan olla, koska tuolla tavalla osoitat, että olet sitä mieltä, että minä teen mitä lystää, piti toiset siitä tai ei. Aika ikävä tapa ajatella.

Normaalit, ehkä tässä tapauksessa käyttäisin termiä päästään terveet ihmiset, osaavat katsoa itseään peiliin, ennenkuin rupeavat kovasti arvostelemaan muita. Itse en ole törmännyt kovinkaan usein arvosteluun tämän lajin harrastajana. Toisinaan niitä kuitenkin tulee. Ne ovat hieman ”vitsillä” heitettyjä ivallisia kommentteja, jotka ovat kuitenkin tarkoitettu loukkauksiksi. Mutta onneksi omaan sen verran terveen itsetunnon, että en juuri moisista hätkähdä.

Tosin meistä ihan jokainen sortuu varmasti arvostelemaan muita ihmisiä. Se on fakta! Ja ihmisissähän me ensimmäisenä kiinnitämme huomiota heidän ulkoiseen habitukseensa. Ulkoinen habitus ei varmasti aina vastaa sitä, mitä ihminen oikealta luonteeltaan ja olemukseltaan edustaa. Minäkin olen kuullut, että minusta saa ensi silmäyksellä mielikuvan että olen pelottava ja kylmä ja vaikeasti lähestyttävän oloinen. Jos muhun kuitenkin tutustuu, niin varmasti tulee toisiin aatoksiin. Kyllähän musta tempperamenttia löytyy ja suuttuessani olenkin varmasti pelottava, mutta kukapa ei olisi :D Tämän harrastuksen myötä en yhtään ihmettelisi, jos muhun liitettäisiin vielä kuvaus itsekeskeinen. Sen verran paljon tulee laitettua omia kuvia someen ja kirjoiteltua tästä elämäntyylistä. Todellisuudessa en kuitenkaan juurikaan puhu tai tuo esille tätä edustamaani elämäntapaa joka päiväisessä elämässäni. Esimerkiksi töissä. Vastaan jos kysytään, mutta en leiki mitään besserwisseriä esimerkiksi ruokatunnilla :D Itselleni on oikeastaan ihan sama, miten muut tykkäävät elää, joten oletan, että myös mulla on oikeus elää niinkuin haluan, koska se ei ole muilta pois. Ja itsekeskeistä musta ei nyt saa tekemälläkään. Tai no joo, jos se on itsekeskeistä, että pidän huolen siitä, että pääsen treenaamaan vähintään  viisi kertaa viikossa, niin olkoot sitten niin ;) Vanhemmiten olen myös oppinut enemmän ajattelemaan omaa parastani, mutta se on tervettä. Ei ole väärin pitää huolta itsestään. Se ei ole itsekeskeistä. Oikeastaan huolehtimalla itsestään ja omasta hyvinvoinnista, voi myös paremmin olla läsnä muille ihmisille. Kuten esimerkiksi itse voin olla huomattavasti jaksavampi äiti, kun pidän huolen omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnistani. Onko se itsekästä?

Mulla ei ole mitään  ylenpalttista tarvetta miellyttää muita ihmisiä, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, ettenkö osaisi ottaa muita huomioon. Itse asiassa olen tullut siihen tulokseen, että ne näennäisesti hyvät tyypit, jotka haluavat olla kaikkien suosiossa, ovat usein loppupeleissä niitä, jotka toimivat hyvinkin itsekeskeisesti. Koska näillä ihmisillä, jotka haluavat niin kovin olla aina huomion keskipisteenä ja muiden ihannoimia, on usein oma lehmä ojassa.  Tällaisilta ihmisiltä harvoin saa oikeasti tukea jos sitä joskus tarvitsisi. Nämä ihmiset ottavat usein nokkiinsa siinä vaiheessa kun asiat eivät menekään niinkuin he haluaisivat ja siihen se hauskuus sitten loppuukin.

Juu, kyllä mä voin myöntää, että on mullakin tiettyjä ennakkoluuloja ihmisiä kohtaan. Kun tuolla Helsingin vilinässä tulee tietyntyyppisiä ihmisiä vastaan, niin kyllä ne tulee kierrettyä ehkä vähän kauempaa tai kummasti sitä tiukentaa otettaan kassistaan. Tai jos bussissa istuu joku hieman epäsiistin oloinen tyyppi, niin mieluummin sitä istuu jonkun toisen viereen. Tällä tavalla me jokainen varmasti toimimme. Mutta toisaalta mulla ei kuitenkaan ole niin suuria ennakkoluuloja, ettenkö voisi edes yrittää tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Mulle ei tuota mitään ongelmaa, jos joku laitapuolen kulkija tulee juttelemaan, kyllä mä hänen kanssaan voin sanasen vaihtaa. Ja mitä ennakkoluuloihin tulee, niin onpa käynyt niinkin, että joskus on tullut tehtyä vääriä johtopäätöksiä ihmisistä. Sen vuoksi on kait syytä antaa kaikille mahdollisuus :) ikään, kokoon, ulkonäköön tai rotuun katsomatta. Pinta on vaan pintaa ja moni kakku päältä kaunis. Yhteiskuntaluokkaa en edes viitsinyt tässä mainita, sillä se jos joku on mun mielestä ällöttävää, että ihmisiä arvostetaan heidän koulutuksensa tai lompakkonsa paksuuden mukaan. Koska loppupeleissä se ei tee ihmisestä yhtään parempaa, vaikka olisi kuinka kouluja käynyt tai rahaa olisi enemmän kuin roskaa. Ikäviä ihmisiä löytyy ihan yhtä lailla jokaisesta ”luokasta”. Itse en siis suostu kumartelemaan ketään.

No nyt kun tässä on tullut todettua, että ensikosketus aina uuteen ihmiseen on hänen ulkoinen habitus. Se joko miellyttää tai ei miellytä. Mutta millaiset piirteet ihmisessä todella merkitsevät. Jokainen voi  varmasti allekirjoittaa nämä: luotettavuus, rehellisyys, empatiakyky, asiallinen käytös ja huomioonottavuus. Varmasti on paljon muitakin piirteitä mitä arvostamme, mutta tuosta on hyvä lähteä liikkeelle. Voitko odottaa toiselta noita piirteitä jos et itse täytä niitä? No mielestäni et. Joten tässä kohtaa tulee tämä peiliin katsomisen paikka. Itselläni on ystävyyssuhde, joka on kantanut ala-asteelta asti aivan näihin päiviin. Ja voin sanoa, että se on kantanut juurikin siitä syystä, että tässä ystävyyssuhteessa ainakin nuo edellä mainitut piirteet toteutuvat puolin ja toisin. Entä sitten parisuhde? No sanomattakin on selvää, että toimiva parisuhde vaatii vähintäänkin nuo piirteet kummaltakin osapuolelta. Sen lisäksi parisuhde varmasti vaatii paljon muutakin :)

Kritiikkiäkin on pystyttävä ottamaan vastaa. Joskus niissä jopa on jotain perääkin. Tottakai itseen kohdistuva kritiikki voi satuttaa, mutta on väärin suhtautua siihen niin, että toiset ovat täysin väärässä. Niinhän sitä sanotaan, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Itse ainakin olen aika usein huomannut, että meidän pikku emännän antama kritiikki toisinaan osuu ja uppoo ja pysähdyttää mut miettimään.

Loppupeleissä kukaan meistä ei ole täydellinen. Se on vissi se. Mutta jokainen meistä voi pyrkiä olemaan parempi ihminen. Vain me itse voimme vastata teoistamme ja oikeastaan meidän omat valinnat ja tekomme määrittelevät sen, millaisia me olemme ihmisinä ja mihin me tässä elämässä pääsemme. Joillakin voi tietysti olla paremmat lähtökohdat, viitaten siihen, mistä olemme lähtöisin. Mutta ei sekään ole mikään tae elämässä pärjäämiselle, että on syntynyt niin sanotusti kultalusikka suussa.

Että tällaisia ajatuksia tällä erää. Vielä jos sivuaisin tässä hiukka tämän päivän treenejä. Eli TÄNÄÄN OLI VUOROSSAAN ETUREIDET. Ah aina niin ihana jalkatreeni. Kyllä oli taas hiukka pieni ahdistuksen poikanen sisällä, kun piti ryhtyä hommiin. Sen kun vaan tietää, että edessä on hirvittävän raskas ja voimille ottava treeni :/ Mutta kyllä se yleensä aina palkitseekin! Minä jos joku ei voi skipata yhtään jalkatreeniä, sillä mun jalat on ehdottomasti mun heikkous! Joten ei kun tuumasta toimeen taas.

  • syväkyykky
  • bulgarialainen smithissä
  • prässi jalat laudan alaosassa -> sissy kyykkyä superina
  • reiden ojennusta dropit
  • pohkeet istuen
  • vatsoja

Että semmonen setti sitten tälle päivälle. Kyllä kuulkaa taas hiki valu ja sydän tako. Salilta olikin sitten kiirus taas muihin hommiin :) joten tänään ei turhia juoruiltu Solanassa. Näillä eväin siis uuteen viikkoon. Nauttikaahan!

HEI NY!

Puhelinkuvat2015 006
Alakerran rakennusta :)
Puhelinkuvat2015 035
Meidän mini leijona Mauno the Man! Eli tosissaan trimmaan meidän kissa herran säännöllisesti tähän lookkiin, koska hänellä on aivan valtava turkki. Uskokaa tai älkää, herra jopa nauttii tuosta trimmaussessiosta ja tietysti myös siitä, että pääsee pesemään itseään ihan ihoa myöden :)
Puhelinkuvat2015 046
Ja nämä on niitä selfieitä, jotka voivat ärsyttää ihmisiä. Onko tässä kuvassa itsekeskeinen, itseään ihaileva nainen? No voin kertoa että ei todellakaan ole! Olen niin itsekriittinen, että en varmaan koskaan tule olemaan täysin tyytyväinen itseeni :D
Puhelinkuvat2015 003
Viikonlopun chillausta :)