No niin!

Hyvää iltaa vain kullekin säädylle :) Täällä sitä taas pullistellaan. Mitäs sitä muutakaan dieettiläinen tekisi. Omaa kuntoa on arvioitava joka suunnalta katsottuna tässä vaiheessa. Mahtaako olla niin, että painoa on tosiaan tullut jokseenkin ruhtinaallisesti alaspäin, kun kolmet housut, kaksi paitaa, huppari, pipo ja sukatkin jalassa painan 10 kiloa vähemmän kuin normi offikaudella :D … tai sit salin vaaka oli rikki ;) hih.

Jostain kumman syystä tänään tassut otti hyvin osumaa. Itsekin olin tällä kertaa ihan positiivisesti yllättynyt omasta peilikuvastani :) Joskus hei näinkin.

Koska sunnuntaina oli aikamoinen jalkarääkki Myllypurossa, niin tänään päätin skipata etureisitreenin ja siirryin RINTA – OJENTAJA JA OLKAPÄÄ sektorille :) Tehdään sitten huomenissa etureiskaa. Olen taas yhden kierron vetänyt läpi, eli nyt mennään suoria sarjoja, sarjapituudet 8-12. 

Sen verran ajoissa oli tänään salilla, ettei siellä ollut ruuhkaksi asti ihmisiä. Pikku hiljaa alkoi vilkastumaan.

Rauta liikkui yllättävän kepeästi ja sain olla ihan tyytyväinen sarjoihini :) 

RINTA – OLKAPÄÄT – OJENTAJAT

– vinopenkki smith
– ristikkäistalja
– peckdeck

– ranskalainen taljassa narulla
– pushdown taljassa
– ojentajadippi istuen
– kapea penkki

– viparit sivulle istuen
– viparit eteen seisten
– viparit taakse

Olkaliikkeissä taasen lyhyet palautukset ja jäätävää pumppia metsästäen. Ja juu kyllä, ihan tuntui :) Tehtävä suoritettu siis!

Treenin päälle vetäsin vielä palkkarin naamariin, pähkinöitä ja rahkaa marjoilla. Kahvia ei tietenkään pidä unohtaa. Olihan sitä hieman boostattava, jotta jaksoin fillaroida vielä kaupan kautta kotiin :) ruokapatojen äärelle !

Aivan mahtava säähän tuolla tänään oli polkea tsygällä. Ainut, että sormet meinasi mennä kyllä kohmeeseen, tai menikin. Olisi vissiin syytä metsästää hieman paremmat tumput tuohon touhuun. Muuten pysyin kyllä lämpimänä :)

Multa on nyt jokseenkin paljon kyselty, että KOSKA SE SUN KISAPÄIVÄ NYT ON JA MISSÄ? No vastaus siihen on että kisaan Helsingin Kulttuuritalolla 13. päivä huhtikuuta! :) 
Olen ollut koko tämänastisen dieetin ajan hyvissä voimissa. Energiaa tuntuu piisaavan hyvin edelleen vain :) Kunto on edennyt tasaseen tahtiin. Kohta meillä on taasen treffit valmentajani kanssa ja saanen jälleen palautetta :) Tämä dieettaaminen taitaa sopia mulle :D

Jossain vaiheessa hehkutin, että ruokaunet ovat jääneet. Nyt kuitenkin parin viimeisen yön aikana olen nähnyt syömisunia :o Tiedä häntä mistä johtuu, mutta en ainakaan tunnusta, että hereillä ollessa himoitsisin kovasti jotain herkkuja. Nämä dieettisafkat tuntuvat ihan tarpeeksi herkullisilta. Jännästi sitä vaan tottuu ja välipalaksi asetettu rahka marjoilla on kuin suurempikin herkku! Olo on kylläinen jatkuvasti. Välillä toki pieni nälän tunne kurnii mahassa, mutta se nyt on selvä ja ihan normaalia. Kyllä jokaisen tulisi tuntea välillä nälän tunnetta. Jos koko ajan on ähky olo ja pakki täynnä, voi miettiä, että tuleekohan sitä mässättyä vähän turhankin kanssa? 

Jatkuvasti on myös vessahätä :D Eikä ihme tällä veden kulutuksella. Karu totuushan lienee se, että liian moni juo aivan liian vähän vettä. Siis VETTÄ! Mulla on tuollainen litran pullo, jonka täytän päivittäin ja tyhjennän sen vähintään kahdesti päivässä! Siihen päälle treenijuomat yms. No oishan se ihme, jos se ei läpi tulis jossain määrin. Öisinkin herään vessaan muutamaankin kertaan. Nämä elintoiminnothan tietysti kiinnostavat kaikkia, eikö? Kerrottakoot sitten tähän samaan settiin, että vatsakin toimii hyvin ;) 
Lounas! Ja juu-u, siellä on perunaa, nam nam! Sain niin hyvän vinkin bodykamultani Heliltä, miten perunat saapi nopeasti valmistettua mikrossa ja nyt olen ihan innostunut tästä. Yksinkertaista, mutta NIIN hyvää!

Olen myös hyvin kiitollinen siitä, että olen saanut olla terveenä. Tästä tulikin puhuttua työkaverini / esimieheni kanssa. Tulimme siihen tulokseen, että kyllä, totta tosiaan, terveellisten elämäntapojeni täytyy olla tämän takana! Samalla mietittiin, että kuinka paljon vähemmän sairauslomapäiviä ihmisille tulisi jos turhat flunssat yms. voitaisiin välttää vain sillä, että ihminen söisi ja liikkuisi hyvin? No ihan varmasti saataisiin vähenemään. Mutta turhahan se on hakata niin sanotusti päätänsä seinään ihmisen kanssa, jonka mielestä pizzakin on hyvää ravintoa, sillä onhan siinä kasviksia (tomaattikastike?). Tai jonka mielestä jatkuvien hengitystieoireiden ja sairauksien takana ei missään nimessä voi olla röökaaminen? :o Oishan näitä esimerkkejä.

Mutta onhan sitten toinenkin ääripää. Ne jotka elävät niin sanotusti terveellisesti. Keskittyvät siihen liikuntaan ja ruokavalioon, mutta silti jokin mättää koko ajan :( Milloin on selkä kipeä, olka, vatsa, huimaa, heikottaa, väsyttää jne. Ehkä silloinkin kannattaa pysähtyä miettimään, että jokin ei nyt oikein täsmää tässä yhtälössä :o Jos jokaisen urheilusuorituksenkin yhteydessä pitää kuulostella koko ajan omia fyysisiä tuntemuksiaan siitä, että sattuuko nyt olkaan, kyynärään, selkään vai lonkkaan … tai hei tänään ei sattunutkaan juuri yhtään mihinkään, niin oisko sekin jokin hälytysmerkki? Onko tällainen ihminen voinut rikkoa itseään ihan liiallisella itserääkillä? Pitäiskö chillata? Ehkä.

Onhan tietty sellainenkin sanonta olemassa, että urheilija ei tervettä päivää näe. No juu, tottahan toki se on selvää, että jossain määrin ihan varmasti jokainen joka harrastaa ihan mitä tahansa urheilulajia, kohtaa jossain vaiheessa jonkin loukkaantumisen, lihasjumin, tulehduksen tms. Mutta niistä toivutaan, ainakin toivottavasti, eikä joka ikinen päivä tarvitse miettiä, että uskaltaako tänään sitä tätä tai tuota, kun sattuu :/ Okei, nyt joku varmasti siellä jo savuttaa korvistaan ja miettii urheilu-urallaan rikkomaansa niveltään, miten se ei koskaan tule kuntoon kunnolla, mutta tuskin hänkään tekee siitä numeroa ihan joka päivä??? ja etsii sitten itselleen sopivia liikuntamuotoja :)

Tiedän ainakin yhden ihanaisen himotreenaajan lähipiiristäni, nimittäin Jeritan, jolla kyllä olisi varmasti listattavaa jos jonkinmoisesta vaivasta, mutta hän kuuntelee omaa kroppaansa hienosti ja homma toimii! Hienoa :) 

Ja jälleen asiasta kukkaruukkuun. Mun dieettiherkku. Tätä olen esitellyt joskus ennenkin ;) Eli viiden valkuaisen ja yhden kokonaisen munan pannari, höystettynä prodejauholla, kanelilla, piparkakkumausteella ja banaanilla! Niin makoisaa, etten sanotuksi saa. Tässä herkku on menossa juuri uuniin! Se tuoksu! Nam!
Sain rakkaistakin rakkaimmalta ystävältäni joululahjaksi nämä ihanat kyntteliköt :)  Edelleen kynttilät palaa joka päivä / ilta täällä kotosalla ja parvekkeella :) Vaikka kevättä kohden käydään, niin minä jaksan fiilistellä tätä pimeyttä vielä pitkään :)
Ja tässä valmis tuotokseni :)

Tällaisia ajatuksia ja pohdintoja tänään. Aina on kuitenkin hyvä muistaa olla onnellinen kaikesta hyvästä mitä on elämäänsä saanut. Ollaan kuulolla :) Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

HEI NY!