No terve!!!!

Oikein makoisaa maanantaita vaan kaikille. Tästä se taas lähtee, uusi viikko. Talvilomakin lähenee hurjaa vauhtia. Se olisi nimittäin ensi viikolla. Ohhoijaa, miten tää aika on taas mennytkin näin nopeesti.

Pikku emäntäkin lähtee talvilomaviikolla isovanhempiensa, tarkemmin mummin ja isomummon kanssa, joogaleirille :) Joka vuotinen traditio. Tekee oikein hyvää tuolle pikku neidille. Joogaleirillä ei nimittäin käytetä mitään elektroniikkaa ;) eli puhelimet ja tietokoneet ovat kielletty, sekä televisiotakaan ei taida löytyä koko mestasta :D Mutta ajatelkaas, silti tämä meidän esiteini on lähdössä sinne tänäkin vuonna aivan innoissaan :) Leirillä myös herätään aikaisin ja syödään puhdasta kasvisruokaa ;) Ihan tervettä vaihtelua tähän normi elämänmemoon. Viikon rauhottuminen tekisi itse kullekin oikein hyvää.

Itse taidan rauhoittua ihan kotosalla ja treenata mahdollisimman tehokkaasti. En mä nyt voi väittää, että olisin loman tarpeessa. Ei ole mitenkään fyysisesti sellainen olo. Ehkä ennemminkin olisin henkisesti loman tarpeessa :D eli mulle varmaan toi joogaleiri tekisi enemmän kuin hyvää :D On tässä ollut taas sellaiset kuviot ja säädöt päällä niin kutsutulla ihmissuhderintamalla, että TERVE! Mutta josko tämäkin homma alkaisi olemaan taputeltu vihdoin ja viimein.  On se jännä, että vaikka ihminen muuten toimii elämässään hyvinkin rationaalisesti ja pyrkii käyttämään järkeään kaikessa tekemisessään, mutta sitten kun on kyse ihmissuhteista, niin järki unohtuu ihan totaalisesti. No olisihan elämä aivan liian helppoa, jos nämäkin asiat voisi hoitaa puhtaasti järkeään käyttämällä :D

No mutta eiliseen. Eilen suuntasimme pikku emännän kanssa yhtä matkaa Helsinkiin. Neiti lähti tätinsä kanssa Apassionataa katsomaan ja minä menin, yllätys yllätys, treenaamaan  Solanaan. Puhelinkuvat2015 008

Eilisen treenin teemana oli OLKAPÄÄT JA OJENTAJAT. Jälleen supersarjoja, huippusupistuksia ja pitkiä, polttavaa lihaskipua aiheuttavia sarjoja. Nam!

Ennen treeniä tuli vaihdettua ajatuksia Didin kanssa siitä, että olisiko tämä homma pitänyt tajuta aloittaa paljon aikaisemmin? Niin, tuossa on kysymys mitä olen pohtinut enemmän kuin kerran. Oishan sitä voinut tietysti hieman aikaisemmin alkaa tähän hommaan. Kun ajattelee omaakin varsinaista bodaushistoriaa, niin onhan se aika lyhyt! Onko tämä nyt viides vuosi, kun pääpainotus mun treenaamisessa on puhtaasti bodauksessa, eli kehonmuokkauksessa.  Ja kaiken kaikkiaan tämä mun urheilullinen historiani rajoittuu kuluneen kymmenen vuoden sisälle. Sitä ennen mä en ole oikeastaan harrastanut mitään liikunnallista. Niinpä… miettikääs sitä :o Mutta ehkä sanonta ” Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! ” pätee mun tapauksessa :)

Mutta toisaalta, en mä nyt tiedä, muuttaisinko juurikaan mitään mun menneestä elämästänikään. Se on kuitenkin osa muo ja on varmasti muokannut mut ihmisenä tällaiseksi mitä nyt olen. No okei, on ehkä joitakin asioita, mitkä olisi voinut jäädä tapahtumatta, mutta kelläpä ei olisi. Mutta jos esimerkiksi olisin hurahtanut tähän elämäntapaan parikymppisenä, niin voisin kuvitella, että olisi hyvinkin epätodennäköistä, että olisin tällä hetkellä tuon pikku emännän äiti.

Ja millaista mun elämä oli ennen kuin aloin enemmänkin panostamaan tähän urheiluun? No olihan se aika värikästä menoa kaikkinensa. Joten sekin elämäntapa ja – tyyli on tullut koettua. Eli eipähän ainakaan tarvitse miettiä, että olisiko sellainen hieman suurpiirteisempi ja ikäänkuin rennompi tyyli enemmän mun juttu vai ei, koska se ei ole :D Jos olisin niin sanotusti uhrannut koko aikuisikäni tälle hommalle, niin voisihan siinä käydä niinkin, että nyt miettisin mistä kaikesta olen jäänyt paitsi???? Ehkä… en tiedä.

Puhelinkuvat2015 006
Näistä Susanagateiran liiveistä on tullut mun ehdottomat lempparit. Istuu ja on todellakin mukavat päällä. Ei purista eikä hierrä ja sen lisäksi nää on aika mageet muutenkin :)

Jossain vaiheessa olen harmitellut sitä, että onko tässä nyt aktiiviset kisavuodet vähissä, kun olen näin myöhäisherännyt. Mutta toisaalta olen tullut siihen tulokseen aatoksissani, että onhan tämä homma paljon enemmän kuin vain kisaamista! Ehdottomasti. Ja itse asiassa juuri tässä lajissahan ikä ei varsinaisesti ole edes mikään este :) Toki se kisaaminen on kuitenkin se, mihin minä ainakin tekemisessäni tähtään. Kyllä se kirkkaana on mielessä, että lavalle on päästävä. Ja nyt tiestysti teen töitä tosissani sen eteen, että sijoitus ei tule ainakaan olemaan heikompi kuin edellisellä kerralla :) Lisäjännitystähän hommaan tuo se, jos / KUN laji vaihtuu tässä välissä :) :D

Eli siis TÄNÄÄNKIN aijon suunnata nokkani kohti Hakaniemeä ja Solana Fitness Centeriä :) Työnalla olisi SELKÄ – TAKAOLKAPÄÄT JA HAUIKSET. Sopii hyvin. Huomenissa on sitten vuorossaan lepopäivä, mitä nyt tietysti käyn taas töissä vääntämässä sen seitsemän ja puoli tuntia :) Katsotaan onko meno yhtä hillitöntä kuin mitä se on ollut tässä päivänä parina Solanassa :D Joskohan Samikin suostuisi paljastamaan mitä niissä lukuisissa pahvilaatikoissa mahtaa olla, mitä Solanaan on ilmestynyt :D

Tämmösissä aatoksissa siis uuteen viikkoon. Toivottelenkin teille kaikille oikein mukavaa viikonalkua. Koittakaahan jaksella :)

Palailkaamme asiaan taas tuonnempana :)

HEI NY!