Nyt vähemmän on enemmän!

Noniin kuulkaas. Taas on potkaistu uusi viikko käyntiin. Tällä viikolla onkin sitten NE ISOT KARKELOT LAHDESSA. Wuhuu, jännitys tiivistyy. Ja niin tiivistyy jengin kisakuntokin. Olen seurannut silmä kovana kisaavien tuttujeni edistymistä ja kyllä, kovaa settiä on tulossa :) Jeih!

Astetta kovempaan kondikseen on pyritty täälläkin taas menneellä viikolla. PERJANTAINA räimäsin kunnon olkapää – ojentajatreenin ilmoille, LAUANTAINA treenattiin yhdessä Einin kanssa etureidet ja SUNNUNTAINA tein selkä-takaolkpäät ja hauisjumpan. Tähän loppui pitkien sarjojen kierto. Huhhuh. Otsikon mukaisesti nyt vähemmän on enemmän tällä viikolla, sillä nyt on vuorossaan kevyt kierto ;) Kyllä, nyt otetaan chillisti salilla. Juu juu… ei kun kyllä kyllä! Tällä viikolla pitäisi myös keskittyä lihashuoltoon ja siinähän mulla on aina petraamisen paikka.

Pitäisiköhän ihan miettiä jos vaikka menisi bussillä töihin välillä? Ehkä, sillä jalatkin kaipaisivat hieman palautumista. Olen tässä miettinytkin, että kuinka paljon liikaa mä ruoskin jalkojani tällä hetkellä, kun treenaan ne yleensä kahdesti viikossa ja sen lisäksi fillaroin duuniin ja takaisin viikon aikana kolmesti, jolloin ajokilometrejä kertyy helposti yli kuuskytä kilsaa viikossa. Siihen lisäksi tietysti fillarointi salille ja takaisin viidestä kuuteen kertaan viikossa. Että onhan siinä jalat kovilla kyllä. Ja kyllä se tuntuukin. Kuitenkin lihaskasvunkin kannalta on tärkeää, että palautuminen on myös kunnollista. Hmmm… ei ole helppoa kun on vaikeeta. Ja sit joku on joskus vielä kehdannut sanoa, että punttitreeni on tissiposkien harrastus :D Sallikaa mun nauraa moiselle kommentille ;) Tällaisen kommentin suustaan päästäneestä ei voi todeta muuta kuin, että hän ei vaan tiedä tarpeeksi tavoitteellisesta treenaamisesta.

LAUANTAISESTA JALKATREENISTÄ pitää nostaa ainakin yksi liike highlightiini ;) Nimittäin teimme hackia ensin leveellä ja siitä siirto suoraan kapeeseen asentoon. Mulla oli pitkät sarjat ja kun toistoja tuli 15+15  niin voin kertoa että tuntuma oli sen mukainen. Alla oli vielä kyykky 20 toiston sarjoina.  Jumankekka! Kyllä nimittäin oli reisien ”alapää” juuri tuosta polvien yläpuolelta niin kovassa poltteessa, että konttaamiseksihan se meinasi mennä sarjaväleissä :D Anteeksi taas kanssatreenaajani muutamista voimasanoista :o Sorryyyyyyyyy! Odotan, että koska mulle näytetään sitä punaista korttia salilla :D

Puhelinkuvat2014 028
Sunnuntaisen iltajumpan jälkimaininkeja :) Saliselfie, ihan must!
Puhelinkuvat2014 030
Siitä se idea sitten syntyi. Nimittäin coctailpaloista jäi paljon niin sanottuja leivän kantapaloja, joista teimme näitä ”raksuja”. Päälle hieman oliiviöljyä, suolaa ja sipulijauhoja, kuivatus uunissa 50 asteessa. Hyviä ovat ja pesee sipsit mennen tullen ;)
Puhelinkuvat2014 020
Jumppatiimi. Hyvä treeni, leveähkö hymy :D
Puhelinkuvat2014 013
Kyllähän se treeni johti jälleen hyvään lopputulokseen. Pumppi oli taattu :)

Lauantaille mahtui muutakin tavallisuudesta poikkeavaa sutinaa, kun sain olla apulais chef Einille :D Eini oli nimittäin luvannut tehdä hyvän ystävänsä bileisiin coctail paloja ja niitähän sitten väännettiin urakalla :) Mukavaa puuhastelua, ei voi kieltää. Ja valmistakin tuli vielä määräajassa :D Olimme tyytyväisiä lopputulokseen, toivottavasti myös vieraat olivat. Uskoisin että olivat ;) Einillä on kuitenkin vankkaa osaamista, kokki kun on ja mä nyt yleensä teen kaiken mitä käsketään pedantisti, laadusta tinkimättä. Ihan sama oliko tehtävä suoritettava omassa työssä, kotona, salilla tai missä vain. Haasteen otan aina vastaan ja keskinkertaiseen en tyydy ;) Ehkä tämä piirre minussa kantaa myös tässä bodauksessa. Haluan olla hyvä ellen jopa paras ;) ja jos haluaa olla paras tai edes hyvä, niin töitä on tehtävä ihan jäätävästi. Tämä fakta paukuttaa mun takaraivossa jokaisessa treenissäkin :) Mun elämänkatsomukseen ei kuulu lainkaan sanonta mennään siitä mistä aita on matalin.

Tästä on hyvä jatkaa taas viikkoa eteenpäin. Huomenna mulla on niinkin virallista menoa kuin ripsihuolto. Ah, saan taas kunnon räpsyttimet :) Kyllä mä vaan edelleenkin sanon, että nämä ripsien pidennykset ovat ehkä parhaimpia turhakkeita mitä olen ikinä hankkinut. Ei tarvitse miettiä meikkaamista kun aina on laitetun näköinen :) ja mullehan se sopii, koska meikkaaminen ei ole niin mun juttu, varsinkaan arkena, kun fillaroin työmatkat ja ramppaan salilla. Ei siinä kyydissä mikään meikki kestäisikään :D mutta ripset kestää yllättävänkin hyvin :) Jos olette harkinneet ripsienpidennyksiä, niin omakohtaisesta kokemuksesta voin suositella Salonstaria Helsingin Pikku-Huopalahdessa! Itse olen käyttänyt nyt jonkin tovin heidän palveluitaan ja hinta-laatusuhde on todellakin kohdillaan ja palvelu on aina ollut miellyttävää :)

Eipä mulla kaiketi muuta tällä kertaa. Ollaan jälleen kuulolla ja jaksakaahan tätäkin viikkoa viedä eteenpäin. Ennen kaikkea, pitäkää itsestänne huolta ;)

HEI NY!