Oi että oi että oi että…

… sitä lunta nyt on! Onneksi omistan sellaiset pitkäraajaiset koirat, ettei niistä tule lumipalloja kun ne kahlaa tuolla hangessa :D Rosi nyt on muutenkin niin ”karvaton” koira ettei siihen edes hanki tartu, mutta Pentin jalkakarvoihin tarttuu, mutta siitä selvitään hyvin mattoharjalla rappukäytävän tuulikaapissa :) hih. Silloin kun mun kiinanharjakoira asui vielä täällä, niin käytin sillä haalaria tällaisilla keleillä. On nimittäin aika surullinen näky sellainen lumipallo koira, mistä ei tiedä missä on pää ja missä on häntä. Sitähän vois itse kokeilla pyöriä jonkun turkin kanssa hangessa ja sitten lenkkeillä siinä asussaan ;) ois varmaan mahtavaa :D :D :D No joh…

Tulipahan nukuttua tänään aivan liian paljon sallittua enemmän. Grah, vasta nyt syön aamupalaa :o uuups. Nooooh, salikassia pakaten ja nokka kohti gymiä, siitä se päivä lähtee käyntiin. Mä muuten vältän duunissa puhumasta tästä harrastuksestani, sillä olen huomannut sen aiheuttavan jonkin verran närästystä duunikavereissa…siis ylipäätään jos joku puhuu ruokailun tärkeydestä ja terveellisyydestä jne. niin jotkut sitten tykkää möksähtää siitä, että tommosta nyt pitää sitten täällä jauhaa. Nooooh, niinhän sitä tietty sanotaan, että se koira älähtää johon kalikka kalahtaa, että siitähän se vallan vain johtuu, että ihmiset sitten tuntee piston sydämessään (tai jossain muussa kohtii treenamatonta kroppaansa :D) kun tällaisia asioita aletaan ääneen juttelemaan. Mä oikeastaan vaan vastaan jos joku kysyy jotain asiaan liittyen tai muuten vain ottaa asian puheeksi. Eilen yksi duunikaveri kyseli vähän mun syömisistä ja halusi nähdä mun lisäravinnelistaa. Samalla hän siinä kertoili miten yrittää taas vähän dietata kun on tullut ”ylimääräistä”. Hän on ilmeisesti joskus aikaisemmin kisannut ja treenannut jotain itsepuolustuslajia, niin olin ymmärtävinäni, ja ollut silloin kovassa tikissä. Nyt se on jäänyt ja hän harrastaa lähinnä vain seinäkiipeilyä ja valittelee, että on niin plösähtänyt, että hirvittää. (no ei hän nyt oikeesti ole kyllä mikään plösö, sellain normaalivartaloinen nuori nainen, vähän on reittä ja peppua enemmän kuin tarttis, mut ei paha!). Samassa toinen duunikaveri kaiveli kalenterinsa välistä liikuntaseteleitään ja selitti, että tässä nää odottelee, että hän saisi haettua salikortin siihen meidän nurkalla olevalle kuntosalille. Tänään kun sitten asiaa mietin, niin vaikka en varsinaisesti punttiharrastuksestani ääneen puhu tuolla töissä, mutta raahaudun sinne melkein joka päivä treenikassi olalla, niin sillä voi tietysti olla jokin psykologinen merkitys muihinkin???? Kun näkee että joku tekee tuota melkein päivittäin, niin ehkä siitä voi kummuta sellainen fiilis, että kyllä mäkin siihen kykenen vaikka vaan pari kertaa viikossa! Mikäs sen mukavampaa, jos pystyy vaikuttamaan jollain tapaan lähipiirin elämäntapoihin parantavasi alitajuisesti… olipahan lause :D :D hih. No juh, mut ehkä ymmärsitte pointin.

Jetsulleen, mut nyt mä hilaan tän hanurini, josta myös voi vähän polttaa tätä rasvaa vekka, salille ;) Kuulemiin!