Perjantai!

Jei, se olisi taas viikonloppu aluillaan. No eipä se juuri tätä viikkoa muuta millään tavalla, lomallahan tässä on oltu :) Oikeastaan viikonlopun alku on vähän tylsä, sillä loma lyhenee… hmph. Mutta toisaalta, meillä on aikaa sitten puoliskon kanssa touhustella jotain yhdessä, kun hänkin on vapaalla. Tyttö lähtee pikkusiskonsa ja isänsä kanssa maalle :) Heillä tulee olemaan varmasti hauskaa. Emäntä odottaa innolla viikonloppua maalla! Tilasin jo maalta kesäkurpitsoja ja marjoja, jei!

Tänään pikkuemäntä tuli yksin koulusta kotiin. Näin olimme sopineet. Aamulla kun saattelin häntä koululle, kävimme vielä läpi kotiintulon. Painotin, että kotiin on tultava suoraan. Ei jäädä leikkimään, eikä tutkimaan mitään matkan varrelle. Sanoin, että jos häntä ei ala kuulumaan kotiin, äiti on _todella_ huolissaan ja lähtee etsimään. No minä istua jäpitin sitten parvekkeella odottamassa :D Kuinkas muutenkaan, hih. Reippaasti olivat tytöt tulleet, nimittäin noin 19 yli kaksitoista näkyi tutut tytöt kävelytiellä. Tyttö äkkäsi heti, että äitihän se siellä parvekkeella kyttäsi :D heh. Tyttö oli kävellyt parhaan kamunsa kanssa kotimatkan ja kummatkin tulivat ihan tohkeissaan kysymään, että voiko kaveri tulla meille leikkimään. No tokihan kaverit ovat tervetulleita. Sanoin, että asiaa pitää käydä kysymässä vielä kaverin äidiltä. Ja niin tytöt kävivät kysymässä luvan ja täällä he nyt sitten leikkivät nätisti. Merirosvoja tällä hetkellä :D Välipalankin tarjosin heille. Ihanaa olla tällainen kotiäiti :) Tällaiseen voisi melkein tottua ;)

Minä sen sijaan vedin pidennetyt aamu-unet kun tulin aamulenkiltä koirien kanssa. Tänään on tällainen ” Ota rennosti päivä ” ! Illalla mulle tulee trimmattavaksi yksi mun vaki westieistä :) Ihanaa nähdä sitä taas ! Jei! Nyt ei ole niin kuumakaan kuin viimeksi trimmatessa, se on positiivista, nimittäin siinä hommassa saa _aina_ hien pintaan, vaikka ei sää kuuma olisikaan. Siinä taitaa siis olla tämän päivän urheilut. Ellen innostu sitten jotain pientä vääntämään joko kotona tai lenkkipolulla… tiedä häntä. On tää ihme juttu kun pitää pidätellä itseään urheilemasta… hinku ois kova… Yleensä kait se on ihmisillä vähän toisin päin, että pitää pakottaa itseään liikkumaan :D heh. Olen siis koukussa liikuntaan… minkäs teen? Hyvä kait niin.

Nyt voisin saattaa päätökseen artikkelin jota kirjoitan alamme lehteen. Jos se vaikka ehtisi syksyn numeroon :) Palailemisiin! Oikein ihanaa viikonvaihdetta kaikille. Meillä on tiedossa ainakin ”mökkeilyä” anoppilassa, jei, menemme tekemään puutöitä!