Huoh! Tyhjä pää. Ei oikein mitään ajatuksia, ei mitään. Öisin näen aika sekavia unia, suorastaan painajaisia suurimman osan ajasta. Olo on vaihteleva. Välillä huippu hyvä fiilis, sekunnin murto-osassa täys vitutus päällä. Tätä esiintyy nähtävästi vain kotona. Kotona joudun kohtaamaan asioita, joita en joudu kohtaamaan töissä, salilla tai ylipäätään kodin ulkopuollella. Siellä mun on hyvä olla. Hohhoijaa. Mistähän lie johtuu, jos joku viisas tulisi kertomaan, mikä on vialla, mitä pitäisi tehdä, että fiilis korjaantuisi, niin mikäs siinä, olisin yli onnellinen :D Itselläni on semmonen tunne, että asiaan vaikuttaa myös se, että olen ollut jo pidemmän tovin ilman Sertralin lääkitystäni. Eli lääke, joka vaikuttaa serotoniinin aineenvaihduntaan aivoissa. Juh, en ole tarkoituksella ilman tätä lääkettä, ei ole ollut mielessä lopettaa, mutta tämä klassinen, lääkkeet loppuivat ja minä en saanut aikaiseksi viedä reseptejä ajoissa uusittavaksi :O No, yllättävää, että sillä on näinkin voimakkaita vaikutuksia (jos tämä siis johtuu siitä), sillä syön sitä naurettavan pienellä annoksella! Joskus lääkärikin on todennut, että tämähän ei ole käytännössä mitään… mutta… kuitenkin huomaan esimerkiksi sellaista inhottavaa näkökentän vavahtelua, tulee semmoisi inhottavia tuntemuksia päähän, kuulostaa tyhmältä, sitä on vaikea kuvata, mutta olen yhdistänyt tämän näiden lääkkeiden syömättä jättämiseen,sillä tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta kun näin käy. Niiiiiin, ehkä nämäkin oireet loppuisivat aikanaan, mutta en näe syytä lopettaa tyystin tuota lääkettä, sillä onhan pystytty osoittamaan, että on ihmisiä, joilla on ongelmia tämän serotoniinin kanssa, joten jos niin on, niin miksi haluaisin tieten tahtoen aiheuttaa itselleni ongelmia = pahaa mieltä, sillä serotoniini vaikuttaa suoraan mielialoihin! No että tällaista. Mutta ehkä tämä tästä taas.

Mikrossa odottaa aamupala :) Perinteisesti näin viikonloppuaamuun sopiva:
– kaurapuuroa
– sokeriton omenasose
– sokeroimaton mustikkakeitto
– kahvia :) nam

Pikkuemäntä lähtee kanssani jumppaan tänään :) Ihanaa lähteä tyttöjen kesken. Hän soittikin jo vaarille, omasta puhelimestaan, kuinkas muutenkaan, että on tulossa kahdentoista aikaan kylään :) Se on niin tomera neiti jo.

Jos vaikka Core tunti helpottaisi tätä kiristävää tunnetta. Yleensä siitä on helpotus, mutta vain hetkellinen. Huoh.