Mayday, mayday, tarvitaan lisää aikaa!

Huuh, pientä avautumista tiedossa, varoituksen sana siis ;) Yep! Oon vaan kerta kaikkiaan tullut siihen tulokseen, että yhden ihmisen aika on rajallinen, no aijaa!!!! onko???? Varmaan kukaan muu ei olekaan sitä huomannut. Itse vaan tunnun painivan päivittäin tämän saman ongelman edessä: tunnit vuorokaudessa eivät riitä! Mun elämässä vaan yksi realiteetti on se, että mulla on liikaa tekemistä, liian vähän aikaa. Perhekokoonpano: minä, tytär, kaksi koiraa, kissa ja kaksi kilpikonnaa (luojan kiitos edes maakonnia!). Työpäivä klo 7.30-15 (aika usein ylitöitä) tai kerta viikkoon 13.30-21.00 (sotkee pahasti päiväjärjestystä!). Treenit 5 kertaa viikossa noin 1-1½h / treeni. Joka päivä hoidettavat asiat: koirat, kissa, kilpikonnat, lapsi, kotityöt. Viisi kertaa viikossa palkkatyö ja treenit. Kaksi kertaa viikossa lapsen harrastukset. Viikon aikana ois myös hyvä käydä kaupassa ja tehdä ruokaa. Voisiko joku viisas ihminen kertoa, miten tämä homma toimisi niin, ettei aina olisi törkee, siis korostan törkee kiire!!!! Sosiaalinen kanssakäyminen on jo vedetty minimiin, se rajoittuu lähinnä työpaikalle ja joskus harvoin salille, jos joku haluaa tulla mulle juttelee :D Mähän en puhu kenellekään oma-aloitteisesti ;) NIH! EHDOTUKSIA? ANYONE? Mulle on jo ehdotettu, että vähentäisin salilla käymistä ja voin kertoa, ettei se ole vaihtoehto ;) Joten jotain muuta kiitos. Kodinhoitaja ei taloudellisista syistä tule kyseeseen sekään… joten jotain muuta ;) Enitenhän tässä ahdistaa tietty oma lapsi, jolle tuntuu olevan auttamattomasti liian vähän aikaa :( sitten tulee koirat… ja sen jälkeen kaikki muu sälä.

Keskiviikkona sentään olin ”superäiti”. Oli nimittäin ansaittu treenivapaapäivä ;) ja suuntasimme mummilaan! Jei. Meillä oli hauska ilta yhdessä ja ehkä sen illan aikana mä heräsin tavallani tähän ankeeseen todellisuuteen, kuinka vähän aikaa vietän oman, HUOM oman lapsen kanssa. Kuinka paljon aikaa tulee vietettyä ihan vieraiden ihmisten ympäröimänä, mutta OMA lapsi saa huomiota vain jokusen tunnin päivässä ja sekin on sellaista ”teeppä, laitappa, onko tehty, onko syöty, missä sun vaatteet, onko reppu pakattu” aikaa. Väsyneenä hermo kiristyy liian helposti ja joskus tilanne menee suorastaan tappeluksi :( surullista, mutta ehkä tuttua liian monelle lapsiperheelliselle. Tämä yhteiskunta oikeesti pakottaa meidät laittamaan omat lapsemme vieraan hoitoon ja kasvatukseen samalla kun se pakottaa meidät raatamaan eläkeikään asti täyttä päivää tullaksemme toimeen. Ellet nyt sitten ole sattunut syntymään kultalusikka suussa ja omaisuus on kerrytetty jo ennen syntymääsi, tai olet löytänyt varakkaan puolison tai tai tai tai… ohan näitä muitakin vaihtoehtoja. No mutta tuossa nuo muruset juoksee innoissaan ja sinäpä päivänä olin minäkin onnessani. Voi rakkaus!
Ja tää on niin tätä arkifiilistä parhaimmillaan. Eli huomenta. Sama oravanpyörä alkamassa, tosin sillä erotuksella että menen iltavuoroon ja yritän kehitellä toimivaa strategiaa tällekin päivälle. Mistä tytölle illaksi seuraa isi?, mummi? kuka? mitä? missä? milloin? Äiti se vaan menee töihin, pakko kun on pakko! Ensin salin kautta tosin, jolloin on taas tämä dilemma, koirat joutuvat olemaan yksin kauan! Voi elämä, voisko olla helpompaa. No ei nähtävästi! Mä niin saan oksennustaudin kesken työpäivän ja lähden himaan ;) siinä yksi toimintasuunnitelma, mitä olen miettinyt monesti, tosin toteutus on ollut heikohkoa, koska oma pedantti luonne ei anna myöden vehkeillä tolla tavalla.

Mutta jotta ei ihan mene valittamiseksi, niin kerrottakoot, että eilen oli oikein hyvä treenipäivä ;) Duunista suoraan salille, kuinkas muutenkaan. Siellä kunnon rääkki ja himaan. Koirat ulos, tytölle ruokaa, tyttö partioon, kotiin, suihkuun, ruokaa, tyttö partiosta, tytölle iltapalaa, koirat ulos, tyttö nukkumaan, itse nukkumaan :D Niin halusko joku vaihtaa elämiä?
Ai niin niihin treeneihin:

 SELKÄ-TAKAOLAT-HAUIS
-alatalja levee ote pudotukset
-kulmasoutun käspainoilla pudotukset
-puolikas mave -kulmasoutu tanko (tää on niin mun lempiliike)
-pullover taljassa eri kahvoilla (vähän eri tuntumaa hakien)

-viparit etukumarassa
-scottipenkki pudotukset
-hauiskääntö tangolla
-keskitetty haukkakääntö kp.

Siinähän se setti olikin. Eilen oli omituisten sattumien ilta. Ensiksikin salilla mulle tuli juttelee kundi, jota en ollut nähnyt vuosiin. Hetki meni tajutessa kuka hän on, mutta mikäs siinä. Kun lähdin salilta, mun auton ohi käveli mimmi, joka on mun teinivuosien hyvä ystävä, tuli vilkutettua. Kun tulin kotiin, naamakirjaan oli kirjoittanut kundi, josta en ole kuullut sanaakaan miljoonaan vuoteen :o Kun vein tytön partioon ja olin tankkaamassa autoa, kuului yht´äkkiä ”Päkäkö se siinä?” tapasin kundin jota en ole niin ikään myöskään nähnyt miesmuistiin. Sen lisäksi, mun naamakirjan tiedot ovat muuttuneet, niin etten mä näe niitä, mut muut näkee :o ja mitä helvettiä täällä blogissakin on tapahtunu, mun kävijälaskuri on ihan seonnut. Muka viiskytä kävijää. Bullshit, en mä nyt niin epämielenkiintoinen voi olla :D haha. Mut joo, nyt mulla on TAAS KIIRE, vidunääs, pakko mennä. Ollaan kuulolla!